Valtuustoaloite sisäisen valvonnan järjestämiseksi

1. Esitän, että Porvoon kaupungin sisäinen valvonta (= sisäinen tarkastus ja sisäinen tarkkailu) ja tarkaslautakunnan asioiden valmistelu, esittely ja sihteerintehtävät organisoidaan siten kuin vastaavankokoisissa kaupungeissa keskimäärin on tapana.

2. Asian tärkeyden takia Porvoon kaupungin talousarvioon 2007 tulisi varata riittävästi määrärahoja edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Perustelut: Useiden viimeaikaisten, osittain julkisuuteenkin tulleiden käytännön esimerkkien valossa näyttää siltä, että Porvoon sisäisen valvonnan ja tarkastuslautakunnan resurssit eivät ole asianmukaisella tasolla, joten molemmat epäkohdat tulisi tiedostaa ja korjata pikaisesti.

Porvoon kokoisissa kaupungeissa tarkastustoimen ja tarkastuslautakunnan asioita valmistelee keskimäärin kaksi ja puoli virkamiestä, jotka hoitavat myös tarkastuslautakunnan esittelijän ja sihteerin tehtäviä. Porvoon tarkastuslautakunnalla ei ole ollut vastaavia resursseja käytössään, mitä on pidettävä selkeänä puutteena.

Sisäinen valvonta voitaisiin Porvoossa organisoida ottamalla mallia esimerkiksi oheisesta Hyvinkään kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan säännöstä.

Porvoossa 14.6.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)
tarkastuslautakunnan jäsen

Valtuustoaloite kaupunginhallituksen johtosäännön muuttamiseksi

Esitän, että Porvoon kaupunginhallituksen johtosääntöä (2 §) muutetaan siten, että “Kaupunginvaltuusto valitsee keskuudestaan kaupunginhallitukseen13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet…”

Demokratialla tarkoitetaan kansanvaltaa, valtiomuotoa, jossa kansalaisilla on yleinen ja yhtäläinen oikeus valita valtaa käyttävät.

Porvoon kaupunginhallituksen, henkilöstöjaoston, talousjaoston ja kehittämisjaoston nykyiset kokoonpanot eivät kaikilta osin vastaa demokraattisten kunnallisvaalien tulosta, mikä on selkeä epäkohta. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen ja sen alaisten jaostojen jäsenten ja varajäsenten tulisi jatkossa olla kunnallisvaaleissa kaupunkilaisten luottamuksen saavuttaneita kaupunginvaltuuston jäseniä.

Porvoon omilla, erittäin monimutkaisilla johtosäännöillä on siirretty kaupunginvaltuustolle aikaisemmin kuulunutta keskeistä päätöksentekovaltaa, jopa budjettivaltaa, kaupunginhallitukselle. Tämän vuoksi Porvoon kaupunginhallitus ja sen jaostot ovat kaupunginvaltuustoa huomattavasti merkityksellisempiä päätöksentekoelimiä.

Demokratian nimissä myös kaupunginhallituksen valitsemien työryhmien jäsenten tulisi olla valtuutettuja.

Porvoossa 22.9.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuustoaloite: Säännöstö hyvän hallinnon periaatteista

1. Esitän, että Porvoon kaupunki laatii pikaisesti säännöstön hyvän hallinnon periaatteista, joita tulee noudattaa kaikessa Porvoo-konsernin toiminnassa.
2. Lisäksi esitän, että hyvän hallinnon periaatteista järjestetään koulutusta – jo 2006 vuoden aikana – Porvoon kaupunki -konsernin henkilöstölle ja luottamushenkilöille.

Perustelut: Useiden viimeaikaisten, osittain julkisuuteenkin tulleiden käytännön esimerkkien valossa näyttää siltä, että hyvän hallinnon periaatteita ei ole asianmukaisesti sisäistetty Porvoossa, joten mm. alla lueteltujen säädösten osalta on aiheellista järjestää laajalti koulutusta.

Perustuslain 2 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (Oikeusvaltioperiaate).

Perustuslain 21 §:n mukaan kansalaisilla on perusoikeus hyvään hallintoon, oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti, ilman aiheetonta viivytystä ja toimivaltaisessa viranomaisessa, käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, oikeus saada perusteltu päätös, oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta.

Perustuslain 12 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (Julkisuusperiaate).

Perustuslain 14 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua… ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (Osallistumis- ja vaikuttamisoikeus).

Perustuslain 17 §:n mukaan kansalaisilla on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Esittelijä vastaa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty (Virkavastuu).

Hyvän hallinnon oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, objektiiviteetti-, suhteellisuus- ja luottamuksensuojaperiaate.

Hallintolain 6 §:ssä määritellään hallinnon oikeusperiaatteet: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti (yhdenvertaisuusperiaate). Viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Viranomaisten toimien on oltava puolueettomia (objektiviteettiperiaate), oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (suhteellisuusperiaate), niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia (luottamuksensuojaperiaate).
Hyvään hallintoon liittyy myös palveluperiaate, neuvonta ja hyvän kielen vaatimus ja viranomaisten yhteistyö.

Porvoossa 5.6.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.), tarkastuslautakunnan jäsen