Visste fullmäktige vilken Henricsons lön var?

Borgås nyvalda stadsdirektör Marcus Henricson säger i BBL 27.2. att stadsfullmäktige var medveten om lönekravet när han valdes. Jag vet inte vad han utgår ifrån, kanske är det ett missförstånd. Henricson valdes till stadsdirektör av stadsfullmäktige 25.10.2006 och förhandligarna om hans lön har förts 5.2.2007 och sedan blivit ett stadsstyrelse beslut den 12.2.2007.
Kanske har han utgått från den någorlunda naturliga tanken att lönen blir fastslagen på samma gång som tjänsteförhållandet börjar. När det gäller de direktörstjänster som stadsfullmäktige besluter om är det i alla fall i nuläget stadstyrelsen som fastslår lönen.
För att i framtiden inte behöva återkomma till det här läget har jag nu lämnat in ett fullmäktigeinitiativ för att ändra regeln om detta så att alltid det organ som anställer fastslår lönen. Jag hoppas också de övriga fullmäktigemedlemmarna stöder detta.
Man kan ju fråga sig om inte igen den tröga förvaltningen vi har i Borgå gjort den nya stadsdirektören en björntjänst. I alla fall önskar jag honom välkommen till Borgå för att ta itu med sitt arbete.

Pirkko Ruohonen-Lerner
stadsfullmäktigeledamot (ob.)

Porvoolaista päätöksentekoa ilman hintalappua, osa 2

Kiitos akj. Harri Airaksiselle (KOK) asiallisesta kirjoituksesta “Menestyäkseen Porvoon on satsattava rohkeasti (Uusimaa 23.2. ja Itäväylä 25.2.). Kaupungin tilinpäätöksessä 2005 kehittämis- ja elinkeinoyksikkö oli käyttänyt 761 000 euroa. Talousarviossa 2007 on vastaavaan yksikköön varattuna 1 489 000 euroa, joten rohkeasti on satsattu verovaroja tähän ei-lakisääteiseen kunnan toimintaan.

Olen täysin samaa mieltä Airaksisen kanssa siitä, että öljyntorjunta on Suomelle tarpeellista, sillä öljykuljetukset lisääntyvät ja samalla onnettomuusriskit kasvavat. Koska yhteisistä verovaroista on ainainen pula, niin öljyntorjuntaankin sijoitetut varat tulee kohdentaa mahdollisimman viisaasti.

Helsingin Sanomissa (17.2., s. A2) oli mielenkiintoinen kirjoitus öljyntorjuntakeskuksesta. Helsinki vastustaa hanketta, koska se ei näe siinä mitään lisäarvoa nykyiselle toiminnalle. Helsingissä pelätään keskuksen syövän öljynsuojarahaston varoja, joilla rahoitetaan pelastuslaitoksen kalustohankintoja. Helsingin poisjäänti tekee keskuksesta torson, kirjoitettiin porvoolaisten riemuvoitosta.

Sain 20.2. nimettömän kirjeen, jonka mukaan on oletettavaa, että Helsinki seuraa nykyaikaa ja tulee osallistumaan läntisen Uudenmaan saaristoa suojelevaan järjestelmään. Kirjeessä oli mukana uutinen Västra Nylandista (18.2., s. 5) otsikolla “Dagens oljebekämpning skyddar inte skärgården” eli nykyinen öljyntorjunta ei suojaa saaristoa. Uutisen mukaan ei ole järkevää rakentaa yhtä keskitettyä ja suurta öljyntorjuntavälineiden varastoa Porvooseen. Öljyntorjuntamateriaali tulisi hajasijoittaa useisiin eri pisteisiin saaristomerelle, jotta materiaali olisi mahdollisimman lähellä silloin kun onnettomuus tapahtuu.

Ennen kuin Porvoo lähtee tekemään lisäsijoituksia “yhteisestä lompakostamme”, toivoisin kaupungin edustajan perusteluja suurvarastoajatukselle. Miksi ei valita öljyntorjuntamateriaalin hajasijoittamista? Miksi ei toimita kuten Helsinki ja monet muut rannikkokunnat?

Kiitos Airaksiselle öljyntorjuntakeskuksen ensimmäisestä kustannusraportista, jonka saan käsiini paikallislehden mielipidepalstalla, mikä onkin päätöksenteon avoimuuden kannalta ihanteellisin raportointipaikka. Porvoon talousarvioissa 2004-2007 on hankkeeseen varattu selkeästi 450 000 euroa, mutta Airaksisen mukaan käytetty vain 85 000 euroa.
Porvoon kaupungin talousarvioiden käyttötalouden alkuperäiset määrärahat on toistuvasti ylitetty. Vuonna 2005 ylitys oli noin 14 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen surullisin “ennätys”. Tämä on iso ongelma. Minne miljoonat uppoavat?

Menestyvien yritysten omistajat ovat pilkuntarkkoja budjeteistaan, tilinpäätöksistään, rahojensa järkevästä käytöstä ja siitä, että yrityksen varallisuutta hoidetaan mahdollisimman hyvin. Mielestäni Porvoon virkamiesjohdon ja päätöksentekijöiden suurin velvollisuus olisi hoitaa yhteisiä verovaroja ja omaisuutta paremmin kuin omaansa, eikä kähmiä varoja omiin ja lähipiirinsä projekteihin periatteella sulle-mulle. Tästä arasta aiheesta paikallismedia vaikenee ja Hyvä Veli -järjestelmän varpaille astunut rivivaltuutettu eristetään, mikä on vanha ja paljon käytetty stalinistinen metodi.
Airaksinen lupaa valtuustolle täysin uudenlaista raportointia ja talousseminaaria vuonna 2007. Itse annan mielihyvin lisätietoja raportointitavoista, joita olen kaivannut tavallisten kuntalaisten edustajana viimeiset 10 vuotta.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

VALTUUSTOALOITE 15.2.1007 PORVOON KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖÄ (34 § JA 35 §) TULISI UUDISTAA

Porvoon kaupungin hallintosääntöä tulisi uudistaa siten, että Porvoon kaupunginvaltuuston valitsemien viranhaltijoiden eli kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan, sosiaali- ja terveysjohtajan, sivistysjohtajan, teknisen ja ympäristöjohtajan ja pelastusjohtajan palkkauksesta päättäisi aina kaupunginvaltuusto eikä kaupunginhallitus, kuten nyt tapahtuu.

Kokonaisuuden kannalta on loogista, että se viranomainen, joka valitsee henkilön vakituiseen virkaan, päättää myös hänen palkkauksestaan. Näin voidaan paremmin harkita eri vaihtoehtojen kokonaistaloudellisuutta myös heidän ylläpitäjiensä eli kaupunkilaisten kannalta.

Viime aikoina Porvoon uuden kaupunginjohtajan palkkaus on herättänyt laajaa kansalaiskeskustelua, eikä kaupunginhallituskaan päässyt yksimielisyyteen kaupunginjohtajan oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta palkkauksesta. Siksi olisi järkevää, että jatkossa demokraattisilla vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto, joka edustaa suoraan kaupunkilaisia eli äänestäjiä, voisi yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti päättää myös johtajiensa palkoista.

Koska Porvoon kaupunginjohtajan uusi palkkataso, 10 000 euroa kuukaudessa, tulee vaikuttamaan koko johtoportaan palkkaukseen, tulisi sääntömuutos käsitellä pikaisella aikataululla. Näin kaupunginvaltuusto pääsisi vaikuttamaan ja kohtuullistamaan jo seuraavia johtoportaan palkankorotusvaatimuksia.

Lisäksi hallintosääntöä tulisi muuttaa siten, että kaupunginvaltuusto valitsee jatkossa myös sihteerinsä eli hallintojohtajan (kuten aikaisemmin mm. kansliapäällikkön), talousjohtajan, henkilöstöjohtajan, johtavan lääkärin ja vesilaitoksen johtajan sekä päättää heidän palkkauksestaan.

Porvoon virkamiesjohto ja poliittinen eliitti ovat valmistelleet Porvoon kaupungille sellaiset johtosäännöt, joilla kaupunginvaltuusto on delegoinut lähes kaiken päätöksentekovaltansa kaupunginhallitukselle ja virkamiehille. Siksi kaikista keskeisimpien viranhaltijoiden virkanimitykset ja heidän palkkauskysymyksensä tulee palauttaa takaisin kaupunginvaltuuston päätettäviksi.

Porvoossa 15.2.2007

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Porvoolaista päätöksentekoa ilman hintalappua

Valtavasti viime vuosina palstatilaa saanut “Öljyntorjuntakeskus” on jälleen tapetilla lööpeillä “työvoitto, kaupunki hyrisi tyytyväisyydestä, meidän on nyt satsattava siihen” jne. Lehtitietojen mukaan konseptia on uusittu, mutta ei kerrota, millä tavalla verrattuna alkuperäiseen. Hankkeesta on tehty ei-julkinen liiketoimintasuunnitelma, joten siitä en tiedä tämän enempää.

Ilmeisesti valtio ja useat kunnat ovat sijoittamassa verovaroja perustettavaan osakeyhtiöön. Porvookin (kuka, missä?) on tehnyt periaatepäätöksen yhtiön osakkuudesta “mutta summista ei ole vielä päästy puhumaan.”

Lehtitietojen mukaan jokin aika sitten sijoituspaikkana kilpaileva Helsinki ei ole kiinnostunut keskuksesta nyt esitetyssä muodossa. Helsinki saattaa antaa jopa rukkaset koko hankkeelle. Lehdessä ei kerrottu, miksi Helsinki on vetäytynyt. Olisi hyödyllistä tietää.

Muutama vuosi sitten sanottiin, että Porvooseen sijoittuvan Öljyntorjuntakeskuksen myötä Suomenlahden öljyvahinkoja päästään nopeasti ja tehokkaasti torjumaan. Kukapa ei olisi kannattanut öljyntorjuntaa! Eräät asiantuntijat ovat sittemmin liputtaneet öljyntorjunta-alusten puolesta. Saadaanko öljyntorjunnan paras mahdollinen panos-tuotos suhde aikaiseksi nykyisellä konseptilla?

Muutama vuosi sitten luvattiin, että Porvooseen tulee sata uutta työpaikkaa, joten kaupungin kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan sijoittamaan rahaa hankkeeseen. Nyt kerrotaan, että tuleekin kolme uutta työpaikkaa ja ilmeisesti pelkkä öljyntorjunnan tarvikevarasto kaupungin omistamalle merenrantatontille Tolkkisiin. Uutuutena Porvoosta käsin palvellaan nyt myös sisävesistöjen öljyntorjuntaa. Hyvä asia, mutta meillä Porvoossa olisi monta muutakin käyttökohdetta porvoolaisten rahoille…

Vuosina 2004-2007 Porvoon kaupunki eli porvoolaiset veronmaksajat ovat sijoittaneet öljyntorjuntakeskukseen verovaroja noin 450 000 euroa. Tämän lisäksi useat virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat osallistuneet hankkeeseen. Myös Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte (RKP) on osallistunut öljyntorjunta-alan moniin tilaisuuksiin, useita niistä on järjestetty Bretagnessa ja Pietarissa 2004-2006. Viimeksi Porvoon kaupunginjohtaja Slotte osallistui Ekologistiikka-projektiin liittyvään kokoukseen Pietarissa 7.-9.2.2007.

Mielestäni Porvoon kaikessa päätöksenteossa keskeinen ongelma on se, että tehdään jatkuvasti isoja päätöksiä ilman hintalappuja. Erilaisten projektien kokonaisseuranta puuttuu.

Jos minä saisin päättää, niin vaatisin, että Öljyntorjuntakeskuksesta ja kaikista muista suurista hankkeista (sähköisen talotekniikan osaamiskeskuksesta, Venäjä-projekteista, Kuninkaanportin projektista jne.) laadittaisiin hankkeen aloittamisesta alkaen seurantaraportteja, joissa kaikki hankkeen kulut ja tuotot, myös hankkeeseen käytetty virka-aika yhtenä kustannuseränä, olisi mukana. Raporteissa tulisi mainita myös hankkeista saadut hyödyt ja mahdolliset haitat kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta asiaa tarkasteltuna. Näin toimimalla uudet projektit saattaisivat onnistua aikaisempia paremmin ja ehkä Porvoon kaupungin velkaantuminenkin saataisiin joskus aisoihin.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)