Vaalirahoitus saatava läpinäkyväksi!

Viime aikoina mediassa on käsitelty puolueiden vaalirahoitukseen liittyviä ongelmia. Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja OTT Antti Pihlajamäki on vaatinut, että vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä ja puolueiden tulisi ilmoittaa rahalähteensä. Hänestä poliittisten toimijoiden seurantaa pitäisi tiukentaa säätämällä ehdokkaiden ja puolueiden lahjonta rikokseksi kuten monissa Euroopan maissa.

Yleisradion ajankohtaisohjelmassa A-Pisteessä on käsitelty useita kertoja mm. rakennusliikkeiden sekä poliitikkojen ja virkamiesten välisiä suhteita. Muutamia esimerkkejä on löytynyt Porvoostakin, jostakin syystä paikallismedia vaikenee näistä tapauksista. A-Pisteen juttuarkistosta löytyi 1.4.2005 lähetetty ohjelma puolueiden vaalirahoituksen lähteistä otsikolla: “Kokoomus, demarit ja rakennusliikkeet – pyhä kolmiyhteys Uudellamaalla.” Toimittaja oli tutustunut erään poliitikon vaalirahoituksen poliisitutkinnasta laadittuihin pöytäkirjoihin.

“Pöytäkirjoista käy ilmi mielenkiintoinen seikka: Kaikkien rakennusliikkeiden edustajat kertovat, että Järvenpäässä on perinteisesti rahoitettu kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kampanjointia. Samaa linjaa tunnutaan noudatettavan myös useimmissa muissa Uudenmaan kunnissa. Ja useissa juuri demarit ja kokoomus ovat valtapuolueita ja juuri valta-akselin ryhmille näyttää kanavoituvan rakennusliikkeiden raha. Erään rakennusliikkeen edustaja mainitsee poliisikuulusteluissa vielä erikseen, että Porvoossa rahoitetaan myös RKP:n kampanjointia. Tämä on ymmärrettävää sillä RKP on Porvoossa suurin puolue.”

Porvoossa kaupungin etuja valvoo RKP, SDP ja KOK. Jos tänne vakiintuneita käytäntöjä, maan tapaa, joku uskaltaa kyseenalaistaa, työntävät Hyvä Veli -puolueen edustajat kyselijät sivuraiteille ja leimaavat heidät joukkovoimalla “yhteistyökyvyttömiksi”. Suomalaisessa Hyvä Veli -järjestelmässä ei ole palvelusta ilman vastapalvelusta!

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.), Porvoo

Porvoon arvotontit avoimeen myyntiin!

Porvoon kaupunki on suurmaanomistaja, jolla on kaavoitusmonopoli. Moni voisi luulla, että kaupunki rikastuisi maanmyyntituloillaan, mutta ei, velkaantuu vaan lisää. Jo vuosikausia kaupunki on myynyt maaomaisuuttaan eräille tahoille huomattavasti alle markkinahinnan.

Uusimaassa oli 25.2. uutinen, jonka mukaan Porvoon kaupunki eli tässä tapauksessa kaupunginhallitus on myynyt 2006 Osuuskauppa Oslan kiinteistöyhtiölle market-tonttimaata 7 047 neliötä hintaan 378 000 euroa. Yleensä kaupunginvaltuusto on päättänyt kiinteistökaupoista, jos kauppahinta yksittäisessä kaupassa ylittää 300 000 euroa.

Ihmettelen, miksi monien kauppaliikkeiden haluamaa automarket-maata on myyty yhdelle yritykselle Porvoossa aravahinnalla, eli samalla hinnalla kuin maata on myyty Porvoon omistamille vuokra-asuntoyhtiöille Porvoon A-Asunnot Oy:lle ja Kiinteistö Oy Peiponaholle.

Kuninkaanportin liikenneasematontin myyntimenettelyssä noudatettu avoimuuden periaate on tuomassa kaupungille maksimaalisen myyntivoiton tästä yhdestä tontista. Saadut tarjoukset tontista liikkuivat välillä 547 950 euroa – 1 800 000 euroa.

Koska kopioita tarjouksista ei oltu jaettu kaupunginvaltuuston esityslistan mukana, en tiedä, mitkä tekijät aiheuttivat näin suuren hintahaitarin. Joka tapauksessa Oy Shell Ab teki korkeimman tarjouksen ja sille tontti päätettiin myydä.

Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni Porvoon kaupungin omistama arvotontti myydään samoilla periaatteilla kuin liikenneasematontti.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Oliko vanhan kaupunginjohtajan kokonaispalkka sittenkin parempi?

Viime aikoina paikallislehdistössä on keskusteltu Porvoon uuden kaupunginjohtajan Marcus Henricsonin (RKP) 10 000 euron suuruisesta kuukausipalkasta. Monet ovat sitä mieltä, että uudelle johtajalle olisi riittänyt vanhan kaupunginjohtajan palkka, 8 375 euroa kuukaudessa.

Ihmettelen, miksi julkisuudessa ei ole käsitelty muita virkasuhteeseen liittyviä etuja, joita vanhalla kaupunginjohtajallamme Per-Håkan Slottella (RKP) on ollut. Kaupunginhallituksen pöytäkirjojen mukaan Slottelle myönnettiin vuonna 2006 lupa osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ulkomailla, yhteensä 27 työpäivää.

Neljän viimeisen vuoden aikana noin 20 Slotten ulkomaanmatkapäivää on liittynyt öljyntorjuntaan ja noin 20 ulkomaanmatkapäivää Euroopan historiallisten kaupunkien liiton kokouksiin. Saksalaisessa ystävyyskaupungissa Dinkelsbühlissä on vierähtänyt kymmenkunta päivää, lisäksi muihin ystävyyskaupunkimatkoihin on käytetty runsaat 10 päivää. Kaupunginjohtajan työvierailuihin Venäjälle, Unkariin ja Tanskaan on käytetty runsaat 10 päivää. Lisäksi on yksittäisiä matkoja mm. Norjaan ja Ruotsiin.

Virkamiehen ulkomaanmatkojen ajalta kaupunki maksaa hänelle normaalia palkkaa, verovapaita ulkomaanpäivärahoja, lentolippuja, hotellimajoituksia, taksimatkoja, ravintolalaskuja jne. En tiedä, paljonko koko lysti maksoi vuonna 2006. Laskun loppusumma riippuu paljolti matkustusluokista ja hotellimajoitusten tasosta.

En tiedä sitäkään, kuinka kaupunginjohtajan ulkomaanmatkat ovat olleet hyödyksi niiden maksajille eli tavallisille porvoolaisille, joiden peruspalvelut eivät aina näytä toimivan edes tyydyttävällä tavalla. Lisäksi ratkaisemattomia ongelmia on paljon erityisesti Porvoon kaupungin investointipuolella ja velkaantumisessa, joten töitä olisi riittänyt kotikentälläkin.

Toivon, että osaavat ja osallistuvat valtuutetut Mikaela Nylander (RKP) ja Matti Nuutti (SDP) ovat neuvotelleet Henricsonin kanssa johtajasopimuksen, jonka myös kaikki kuntalaiset ja heidän edustajansa voivat hyväksyä. Henricsonin kirjallisessa johtajasopimuksessa on kohta Matkustussääntö. Sen mukaan “Noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustussäännöksiä (KVTES), kuitenkin niin, että kaupunginjohtaja itse päättää matkustustavasta ja -luokasta sekä majoituksesta.”

Suullisesti lienee sovittu johtajasopimuksen ehtojen tarkemmasta tulkinnasta. Toivottavasti Nylander ja Nuutti ovat edellyttäneet, että uuden kaupunginjohtajan matkojen tulee liittyä pääasiallisesti kaupunkilaisten palvelutuotantoon sekä kaupungin talouden ja hallinnon hoitamiseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner

kaupunginvaltuutettu (sit.)

Puhe Porvoon kaupunginvaltuustossa 28.2.2007

Porvoon kaupunki on suurmaanomistaja, jolla on kaavoitusmonopoli. Moni voisi luulla, että kaupunki rikastuisi maanmyyntituloillaan, mutta ei, velkaantuu vaan lisää. Jo vuosikausia kaupunki on myynyt maaomaisuuttaan eräille tahoille huomattavasti alle markkinahinnan.

Uusimaassa oli viime sunnuntaina (25.2.) uutinen, jonka mukaan Porvoon kaupunki eli tässä tapauksessa kaupunginhallitus on myynyt Osuuskauppa Oslan kiinteistöyhtiölle market-tonttimaata 7 047 neliötä hintaan 378 000 euroa, vaikka näin suurista kaupoista kuuluu sääntöjen mukaan kaupungivaltuuston päättää (valtuusto päättää yli 300 000 euron kiinteistökaupoista).

Ihmettelen, miksi monien kauppaliikkeiden haluamaa automarket-maata on myyty yhdelle yritykselle Porvoossa aravahinnalla, eli samalla hinnalla kuin maata on myyty Porvoon omistamille vuokra-asuntoyhtiöille Porvoon A-Asunnot Oy:lle ja Kiinteistö Oy Peiponaholle.

Viime vuosina kaupunki on myynyt Porvoonjoen länsirannalta isoille rakennusliikkeille tontteja siten, että yhden 100-neliöisen asunnon rakennuspaikka maksaa 20 000 euroa. Kuinka yksityinen maanomistaja hinnoittelisi vastaavan jokirannan tonttimaan myyntitilanteessa?

Kuninkaanportin Liikenneasematontin myyntimenettelyssä noudatettu avoimuuden periaate on tuomassa kaupungille maksimaalisen myyntivoiton tästä yhdestä tontista. Saadut tarjoukset tontista liikkuivat välillä 547 950 euroa – 1 800 000 euroa. Oy Shell Ab teki korkeimman tarjouksen ja sille tontti päätettiin myös myydä.

Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni Porvoon kaupungin omistama arvotontti myydään samoilla periaatteilla kuten nyt myytävä Liikenneasematontti.

Pirkko Ruohonen-Lerner