Tarja Halosen juhlava Linna-lounas

Tällä viikolla oli 13 kokousta ja muutamia mielenkiintoisia tapaamisia. Löysin myös elämäni ensimmäisen iltapuvun porvoolaisen Liisa Voiman liikkeestä. Pukeudun siihen itsenäisyyspäivänä, kun menen Linnan juhliin.

Tällä viikolla toteutui myös presidentti Tarja Halosen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän virallinen tapaaminen, jota on suunniteltu jo pidemmän aikaan. Kesäkuulle sovittu päivämäärä peruttiin Chilen presidentin vierailun johdosta ja toisen tapaamisen siirsi Jokelan tragedia. Kolmas kerta onnistui erinomaisesti. Se toteutui tiistaina 20.11. kello 11.30 -13.00. Sää oli suotuisa: pikkupakkasta ja aurinkoa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja ryhmäkanslian väki matkusti tummissa puvuissaan Linnaan hienolla tilataksilla, joka on kuulemma hankittu Paavo Lipposen toivomuksesta.

Linna oli kuin museo. Ne muutamat huoneet, joihin pääsimme tutustumaan matkalla kohti presidentin seurueen lounaspöytää, oli kalustettu arvokkailla tauluilla ja huonekaluilla. Meri kimalteli ikkunaverhojen raoista. Kättelimme jonossa Halosta ja hänen seuruettaan.

Lounaspöydässä muisteltiin menneitä. Raimo Vistbacka ja Tarja Halonen ovat toimineet saman hallituksen ministereinä. Keskusteluja käytiin myös EU:sta ja ulkopolitiikasta.

Söimme alkuruokana kauniin salaatti-kala-asetelman. Taisi lautasella olla poroakin. Pääruokana nautimme merimiespihvejä, joita tarjoiltiin samanlaisesta Arabian padasta kuin minulla on kotona. Kahvin kanssa tarjottiin jälkiruokakakkua, joka oli todella makeaa ja suussa sulavaa. Presidentti tilasi jo ensimmäistä palaa leikatessaan toisen kierroksen samanlaista. En ihmettele, miksi.

Talousarviokokous muuttunut demokratia-teatteriksi

Uusimaan pääkirjoituksessa 17.11. käsiteltiin Porvoon kaupunginvaltuuston talousarviokokousta 2008, jälleen eliitin näkökulmasta. Itse pääsin osallistumaan talousarvion käsittelyyn ensimmäisen kerran valtuuston talousarviokokouksessa 14.11., joten haluan tuoda julki oman näkemykseni tästä demokratia-teatterista.

Jostakin syystä yksi tärkeimmistä investoinneista, Hamarin koulu, ei ollut mahtunut mukaan talousarvioesitykseen, jota paikallinen eliitti, virkamiesjohto ja johtavat poliitikot kaupunginhallituksessa ja sen alaisessa talousjaostossa, oli valmistellut kuukausikaupalla lukuisissa kokouksissaan.

Ennen talousarvion käsittelyä pidettiin valtuustoryhmien väliset neuvottelut, ei-julkinen varjokokous, jossa käytiin läpi valtuuston esityslista. Neuvotteluissa sovittiin yksimielisesti, että mm. Hamarin koulun saneerausrahat lisätään talousarvioon. Niinpä Hamarin koulu sai pakolliset määrärahat heti talousarviokäsittelyn alussa.

On surkuhupaisaa, että suuri osa valtuustoryhmien väliseen neuvotteluun osallistuneista henkilöistä oli näitä samoja ”talousmiehiä”, jotka olivat jättäneet lukuisissa kaupunginhallitus- ja talousjaostokäsittelyissä Hamarin koulun määrärahat talousarvion ulkopuolelle. Mielestäni oli varsinaista pelleilyä tuoda valtuustolle sellainen talousarvioesitys, josta on jätetty yksi näin keskeinen ja pakollinen investointimääräraha pois!

Vaikuttaa siltä, että Porvoota johtavan eliitin tarkoituksena on näytellä julkisuudessa roolia, jonka mukaan he seuraisivat kaupungin strategiaa ja yrittäisivät vähentää velkaantumista, kuten ohjeellisena toimivaan strategia-asiakirjaan on kirjattu. Todellisuudessa asioista vähän ymmärtävät tiesivät koko ajan, että tietyt lisäykset, kuten Hamarin koulun määräraha, on talousarvioon pakko tehdä. Kun nämä lisäykset sovittiin vasta juuri ennen valtuuston kokousta, saatiin koko valtuusto näyttämään ”budjettikurittomalta”; siltä, että se ei seuraa maltaita maksanutta konsultti-strategiaansa!

Tiedän, että Porvoon talousarvioon 2008 on upotettu satoja tuhansia euroja sellaisia ei-pakollisia määrärahoja, joita itse en ainakaan olisi ollut valmis hyväksymään, mutta joista Porvoota johtava eliitti on keskenään sopinut. Nyt yksittäisiä avustusmäärärahoja esimerkiksi Porvoon Uusyrityskeskus ry:lle, Posintra Oy:lle, Saaristoprojekteille, Öljyntorjuntakeskukselle, Venäjä-osaamiskeskukselle, Luoville toimialoille jne. ei enää edes mainita talousarviokirjassa.

Talousarvion 2008 valtuustotason sitovuustasomääräykset, toiminnalliset tavoitteet yhdessä talousarviokirjan leipätekstin ja strategian kanssa ovat keskenään hyvin tulkinnanvaraisia. Niinpä Sähköisen talotekniikan osaamiskeskukselle luultavasti korvamerkittiin valtuustossa 295 210 euroa.

Olisin kiinnostunut tietämään, kenenkä taskuihin elinkeinopoliittiset tukiaiset virtaavat Porvoossa. Tätä tietoa en tule saamaan, koska rahat pääosin virtaavat tahoille, joiden toimintaan ei valtuutettu pääse tutustumaan. Porvoon kehittämisrahoja käsitellään kuin ”saavutettuja etuja” normaalikansalaisten työmarkkinoilla. Sellaisia ne eivät kuitenkaan saisi olla samanaikaisesti kun kuntalaisten peruspalveluissa on selkeitä puutteita.

Maraton-kokousten viikko

Yleensä työviikkooni kuuluu noin 15 päiväkokousta. Tämä viikko oli poikkeuksellinen, sillä yksi täysistunto päättyi yöllä kahden jälkeen ja Porvoon kaupunginvaltuuston kokouksen päätin omalta osaltani lähtemällä kotiin kello 22, mikä normaalioloissa on minulle jo uniaikaa.

Istun eduskunnan täysistunnoissa, hallinto- ja lakivaliokunnan kokouksissa sekä Porvoon kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa useita kymmeniä tunteja. Istumisen ohella alituinen kiire huoneesta toiseen, puheiden kirjoittamiset, sähkö- ja paperipostin lukeminen ja niihin vastaaminen ja kaikki muu kommunikointi kuluttavat aikaa ja energiaa. Onneksi alituinen kiire on pitänyt painoni kurissa nyt kun en ehdi harrastaa liikuntaa normaalisti.

Maanantain (12.11.) täysistunnossa käsittelimme Tehy-lakia alkaen kello 14. Tämä istunto kesti yli 12 tuntia ja päättyi seuraavana yönä kahden jälkeen. Pidin oman Tehyn työtaistelun tukemiseen liittyvän pakkolakipuheeni kello 1.30. Öinen ajomatka kotiin Porvooseen sujui mukavasti ja nopeasti. Moottoritiellä ei ollut ruuhkaa. Sain nukutuksi pari tuntia ennen aamuherätystä.

Tiistai-aamu alkoi lakivaliokunnan kokouksella. Sitten oli hallintovaliokunta ja lopuksi täysistunto. Keskiviikkona oli tarjolla hallintovaliokuntaa, täysistuntoa ja Porvoon kaupunginvaltuuston vuoden 2008 talousarviokokousta. Porvoon valtuuston kokous alkoi kello 16. Kokous sujui ryhmäneuvotteluissa sovitun käsikirjoituksen mukaisesti. Esimerkiksi Hamarin koulun ehdottoman pakollisen saneerauksen määrärahoista oli sovittu jo ryhmäkokouksessa.

Miksi johtavat virkamiehet ja poliitikot kaupunginhallituksessa ja sen alaisessa talousjaostossa eivät saaneet mahtumaan Hamarin koulun rahoja talousarvioon? Oletan, että johtajamme halusivat parsia talousarvion keinotekoisesti tasapainoon, ilman lisävelkaantumista, kuten kaupungin strategiaan on kirjoitettu. Nyt valtuustoryhmät ja sen jälkeen koko valtuusto pantiin tekemään likainen työ: Porvoon vuonna 2002 aloittama holtiton velkaantuminen jatkuu, koska mm. Hamarin koulu ja eräät muut (ehkä) pakolliset määrärahat lisättiin talousarvioon.

Porvoon valtuuston talousarviokokouksessa kaikki (lähinnä opposition) esitykset äänestettiin nurin, mikä oli etukäteen itsestään selvä asia.

Torstaiaamu alkoi lakivaliokunnan järjestämällä oikeushallinnon edustajien julkisella kuulemistilaisuudella. Valtionhallinnossa on päätetty toteuttaa nk. tuottavuusohjelma, jonka mukaan lopetetaan tuhansia virkoja. Samanaikaisesti tuottavuuden pitäisi kasvaa. Mielenkiintoinen yhtälö, kunpa osaisin ratkaista sen oikein!

Perjantaina 16.11. pidin ensimmäisen perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheen, mikä oli merkittävä tapahtuma. Olen ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa aina vuodesta 1984 alkaen, mutta en ole koskaan aiemmin yltänyt isommassa ryhmässä ryhmäpuheenvuoroihin. Siitä ovat pitäneet huolen Porvoon muskelimiehet!

Lauantaina 17.11. join aamukahvia ja luin Uusimaa-lehteä. Sain julkista palautetta työviikostani: Uusimaan otsikossa kysyttiin, ”Mihin lähti Pirkko?” ”Valtuutettu Pirkko Ruohonen-Lerner poistui kuitenkin kokouksesta kesken kaiken, eikä osallistunut enää esimerkiksi äänestykseen kaupungin ensi vuoden veroäyristä. Edustajakollegat miettivätkin, että mihinkäs se Pirkko joutui lähtemään. Ettei vaan sovittamaan iltapukua, jolla tehdään tyrmäävä vaikutus veronmaksajien kustantamalla itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa?”

Vaikka kävin lauantaina heti Uusimaan lukemisen jälkeen aamulenkillä, avannossa, aerobic-tunnilla ja saunassa, en saanut Uusimaan lokajuttua pois mielestäni. Tähän oli pakko vastata. Niinpä kirjoitin vastineeni, jonka lähetin sähköpostilla päätoimittajalle heti maanantaina 19.11. Päätoimittaja Markku Vento käytti valtaansa ja julkaisi vastineeni vasta viikon kuluttua, maanantaina 26.11. Kunpa olisin italialainen mediamoguli Silvio Berlusconi tai edes kansanedustaja Eero Lehti (kok), joka omistaa Uusimaa-lehden kuten yli 20 muutakin paikallislehteä! Silloin ei tarvitsisi aamukahvilla nauttia mielipahaa!

Kansanvaltaa vai kabinettipolitikointia?

Malmin lentokentän siirtäminen Porvoon Backakseen on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka maan tavaksi on muodostunut käytäntö, jonka mukaan pieni piiri valmistelee isoja asioita kabineteissa, piilossa julkisuudelta, piilossa kansalaisilta, jotka kuitenkin maksavat kabinettisopimusten kustannukset ja kärsivät niiden aiheuttamista haitoista. Tämä on huolestuttavaa ja ei-toivottua kehitystä kansanvallan kannalta. Mielestäni sellaista ei tulisi hyväksyä.

Itä-Uudenmaan liitto järjesti pari-kolme vuotta sitten maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenille maakuntakaavan valmisteluun liittyvän seminaarin. Eräässä työryhmässä, jonka työskentelyyn osallistuin, pohdittiin erityisesti maakunnan maankäyttöön ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmässä keskusteltiin myös alueista, jonne mahtuisi lentokenttätoimintoja, jos sellaisia tarpeita ilmenisi joskus hamassa tulevaisuudessa. Tuolloin Lapinjärven kunta oli ainoa esille nostettu mahdollinen vaihtoehto.

Itä-Uudenmaan uutta maakuntakaavaa on valmisteltu viisi vuotta. Nyt se on valmis ja maakuntavaltuusto hyväksynee sen 12.11.2007. Maakuntakaavan selostusosassa todetaan, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu Malmin lentokentän korvaavan lentokentän vaihtoehtoista sijoittumispaikkaa asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden takia.

Jos asia ei olisi näin vakava, tuntuisi lähes koomiselta, että samanaikaisesti kun Porvoossa valmistellaan viisi vuotta maakuntakaavaa, pidetään sitä esillä, pyydetään siitä lausuntoja jne., Helsingissä istuu pieni ja hiljainen salaseura, joka laatii suunnitelmia lentokentästä, joka sijoitettaisiin Porvooseen. Missä on viranomaisten välinen yhteistyö?

Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi ilmailulaitokselta selvityksen Malmin lentokentän vaihtoehtoisista sijaintipaikoista 2005. Maakuntaliitto ja sen suunnittelijat jätettiin työryhmän ulkopuolelle. Ehkä heillä olisi ollut sellaista tietoa, joka olisi lopettanut alkuunsa teknis-taloudellisen selvityksen laadinnan, joka esiteltiin Porvoon kaupunginvaltuustolle kuukausi sitten.

Ilmeisesti valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen Malmin lentokentän tulevaisuudesta. On toivottavaa, myös kansanvallan kannalta, että kaikki ne porvoolaiset, joita lentokentän sijoittumisasia kiinnostaa, seuraavat huolella omien edustajiensa ja puolueiden kannanottoja ja konkreettisia toimia tässäkin kysymyksessä.