Lasten ja nuorten terveys kehittymässä huolestuttavaan suuntaan

Suomalaisten lasten ja nuorten kunto ja terveys ovat kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Liian vähäisestä liikunnansaannista ja vääränlaisista ravitsemustottumuksista johtuen yhä nuoremmat kärsivät ylipainosta, huonosta kunnosta sekä erilaisista elintasosairauksista.

Armeijan aloittavien nuorten aikuisten fyysinen suorituskyky on heikentynyt viime vuosina huomattavasti, minkä lisäksi mielenterveysongelmat ja lihavuus ovat lisääntyneet. Viimeisten viidentoista vuoden aikana alokkaiden keskipaino on noussut yli kuudella kilolla.

Liikunta-aktiivisuus ennen palvelukseen tuloa on runsaalla 67 prosentilla ollut riittämätöntä, ja yli 15 prosenttia ei ole harrastanut liikuntaa juuri lainkaan. Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä onkin melko korkea, kun alokkaiden kunto ei kestä raskaita harjoituksia.

Kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka tulee vielä yhteiskunnalle todella kalliiksi, kun huonokuntoisista nuorista tulee huonokuntoisia aikuisia, jotka sairastavat paljon ja jaksavat heikosti työelämässä. Olen jättänyt eduskunnan puhemiehelle 22.5.2008 aihetta käsittelevän kirjallisen kysymyksen.

kirjallinen kysymys (pdf)  lähde eduskunta.fi

Suomesta tulossa luokkayhteiskunta?

Eduskunnan täysistunnossa käytiin 20.5.2008 palautekeskustelu valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012. Omassa puheenvuorossani käsittelin yhteiskunnan sosiaalista eriarvoistumista, mitä pidän vakavana ongelmana.

Viime vuosien aikana sosiaalinen eriarvoisuus ja suhteellinen köyhyys ovat huolestuttavalla tavalla lisääntyneet, ja myös terveyserot ovat kasvaneet. Suomeen on muodostumassa luokkayhteiskunta, jonka hyväosaisista päättäjistä ja heidän miljonäärisponsoreistaan monikaan ei tunnu käsittävän, kuinka heikosti alimmalla luokalla todella menee.

Köyhyys, sairaudet ja muut ongelmat kasautuvat juuri tälle alimmalle luokalle, kun samaan aikaan rikkaat rikastuvat entisestään. Tällaista kehitystä sinivihreä porvarihallitus Suomessa tällä hetkellä edistää, ja sen seuraamuksista ei saisi arvoisan pääministerin mielestä julkisuudessa edes puhua – mikä sinänsä osoittaa, että köyhyyskehitys keskustelunaiheena koetaan hallituksen piirissä kiusalliseksi.

Inflaation kiihtyminen heikentää entisestään jo valmiiksi heikossa asemassa olevien suomalaisten tilannetta. Tähän tulisi puuttua: yhteiskunnan tulisi tukea enemmän köyhiä lapsiperheitä, kansaneläkkeen varassa eläviä, työttömiä sekä opiskelijoita.

Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, vaan päinvastoin hallitus päätti korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja siten ahdistaa pienituloiset entistäkin tiukemmalle. Sosiaalietuuksiin saadut pienet korotukset eivät paranna ostovoimaa, kun yleinen hintataso jatkuvasti nousee.

koko puhe (pdf)  lähde eduskunta.fi

Hallintovaliokunta Raaseporissa

1.1.2009 Länsi-Uudellemaalle luodaan uusi, mahdollisuuksien kaupunki, Raasepori.Tammisaaren kaupunki, Karjaan kunta ja Pohja kunta päättivät 18.6.2007 yhdistää
voimavaransa.

Uudessa kunnassa on 28 500 asukasta ja henkilökuntaa noin 1 800.
Eduskunnaa hallintovaliokunta kävi tutustumassa uuteen Raaseporin kaupunkiin 14.
5.2008.

Rattijuopumuksen promilleraja 0,2:een

Vuosittain meillä Suomessa jää kiinni yli 20 000 rattijuoppoa. Määrä on melkoinen ja mielestäni kertoo, että suomalaisten asenteet juovuksissa ajamiseen ovat liian sallivia. Käsittelin aihetta puheenvuorossani Eduskunnan täysistunnossa 13.5.2008. Päihtynyt kuljettaja ei vaaranna vain omaa elämäänsä vaan kaikkien niiden, jotka ovat sattuneet liikenteeseen samaan aikaan hänen kanssaan.

Liian usein rattijuoppojen uhreiksi joutuvat viattomat sivulliset, kuten juuri tapahtui Espanjan Malagan järkyttävässä onnettomuudessa. Yhden ihmisen ajattelemattomuus voi jättää pysyvät jäljet monen elämään. Vaikuttaa siltä, että nykyiset rangaistuskeinot eivät yksinään riitä parantamaan tilannetta. Liikennevalvonta on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä mallilla, mutta sen rinnalle tarvitaan muitakin ennaltaehkäiseviä keinoja. Rattijuopumuksen promillerajan laskeminen 0,5:stä 0,2:een, kuten Norjassa ja Ruotsissakin on tehty, olisi mielestäni askel oikeaan suuntaan.

Se olisi viesti siitä, ettei alkoholinkäytön ja autolla ajamisen yhdistäminen ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää, ja uskon, että sillä voitaisiin vaikuttaa erityisesti nuorten liikennekäyttäytymiseen. Nykyinen 0,5 promillen raja houkuttelee ihmisiä ottamaan turhia riskejä.

koko puhe (pdf) lähde eduskunta.fi

Lapsiperheille tarjottava kodinhoitoapua!

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla 8.5.2008 esittämäni kysymyksen aiheena olivat lapsiperheiden ongelmat. 

Yhä useampi suomalainen lapsiperhe voi huonosti. Suuret asuntolainat, työelämän paineet ja valvotut yöt näkyvät erityisesti pienten lasten vanhempien ahdistuksena ja uupumuksena, ja myös lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen määrä on kasvussa. Kun viime vuosikymmenien aikana kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt voimakkaasti, on samaan aikaan yhtä voimakkaasti kasvanut lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä. 

Kunnallisen kotiavun saaminen lapsiperheeseen on nykyisin lähes mahdotonta, vaikka moni tarvitsisi sitä kipeästi. Toivon, että tähän epäkohtaan on tulevaisuudessa odotettavissa muutosta. Kodinhoitoavun tarjoaminen olisi tehokas tapa ennaltaehkäistä perheiden vakavia ongelmia: pienikin käytännön apu voi olla raskaan arjen keskellä korvaamaton ja auttaa perhettä jaksamaan eteenpäin.

Suullisen kyselytunnin keskustelu aiheesta kokonaisuudessaan on luettavissa täältä  lähde eduskunta.fi

Ylisuuret ryhmäkoot ongelma monissa kouluissa

Koulujen kasvaneet ryhmäkoot ovat tuoneet mukanaan monia ongelmia, jotka vaikuttavat sekä opettajien että oppilaiden jaksamiseen ja viihtymiseen koulussa. Aihe oli esillä Eduskunnan täysistunnossa 6.5.2008. Kun oppilaita on paljon, ei yksi opettaja ehdi keskittymään jokaiseen riittävästi.

Tästä seuraa, että erityishuomiota tarvitsevat lapset eivät välttämättä sitä saa ja vakavatkin ongelmat, kuten koulukiusaaminen, saattavat jäädä havaitsematta. Opettajille tällainen tilanne, jossa olosuhteet estävät heitä tekemästä työtään hyvin, on erittäin turhauttava ja raskas. Suurissa ryhmissä on enemmän levottomuutta ja hälinää kuin pienissä ryhmissä, mikä väkisinkin häiritsee paitsi opettajan työtä myös oppilaiden keskittymistä ja oppimista.

Eri kunnilla on erilaiset taloudelliset mahdollisuudet peruspalvelujen tuottamiseen, ja tämä näkyy myös koulujen toiminnassa. Vauraammilla kunnilla opettajia pystytään palkkaamaan riittävästi, mutta kuihtuvissa, köyhemmissä kunnissa tilanne on toinen.

Vaihtelua esiintyy myös kuntien sisällä. Jopa samassa kaupungissa asuvat ihmiset saattavat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden ja tason suhteen. Edellä mainittujen seikkojen korjaamiseksi kuntien saamat valtionosuudet tulisikin mielestäni tulevaisuudessa korvamerkitä, jotta varat ohjattaisiin peruspalvelujen tuottamiseen eikä esimerkiksi menestyvien yritysten elinkeinopoliittisiin tukiaisiin ja poliittisin perustein valitun virkamiesjohdon palkankorotuksiin ja muihin erityisetuihin, kuten nykyään valitettavan usein tapahtuu.

koko puhe (pdf)  lähde eduskunta.fi