Lämmin kiitos äänestäjille!

27.10.2008


Luokkien koossa pitäminen vahvistaisi yhteisöllisyyttä

24.10.2008

Viime aikoina moni on ollut huolissaan yhteisöllisyyden katoamisesta yhteiskunnastamme. Ongelma on todellinen ja seuraukset nähtävissä laajalti: väkivalta lisääntyy, yhä useampi nuori syrjäytyy ja masennuksesta kärsivät jo kaikenikäiset. Liian moni kokee jäävänsä yksin huolineen.

Mielestäni koulujärjestelmämme osittain ruokkii tätä epätoivottavaa kehitystä. Oppilaiden hyvinvointi on jo liian kauan jäänyt mairittelevien pisa-tulosten varjoon. Olisikin syytä keskittyä kuulemaan oppilaiden ja heidän vanhempiensa toiveita tilanteen parantamiseksi.

Nyt jo aikuisten lasteni ollessa aikanaan päiväkodissa opin tuntemaan heidän ystäviään ja vanhempiaan, ja ala-asteelle siirryttäessä toisilleen tuttu ryhmä pyrittiin pitämään mahdollisimman yhtenäisenä. Lasten ystävyyssuhteet säilyivät, ja vanhempainilloissa oli mukava tavata tuttuja vanhempia. Tällainen synnyttää tunnetta yhteisöllisyydestä.

Tämä yhteisöllisyys kuitenkin rikkoutui, kun lapset siirtyivät yläasteelle. Tutut ryhmät hajotettiin, emmekä me vanhemmat enää yhtäkkiä tunteneet lastemme ystäviä. Lopullisesti pakan sekoitti luokaton lukio, jossa opiskelijat jaettiin ryhmiin aakkosjärjestyksen perusteella.

Vanhemman näkökulmasta on todella valitettavaa, että muutos tapahtuu ajankohtana, joka usein on muutenkin perheille haastava. Teini-ikäisten lasten vanhemmat tarvitsisivat kipeästi toisten vanhempien tukea, ja esimerkiksi lasten kotiintuloajoista ja muista pelisäännöistä olisi hyvä voida sopia yhdessä. Ennestään tuttujen ihmisten kesken kaikki tällainen sujuu helposti.

Ryhmien koossa pitäminen ala-asteelta yläasteelle siirryttäessä sekä mahdollisuuksien mukaan vielä lukiossakin ei maksaisi yhteiskunnalle mitään, mutta toisi sekä lasten että vanhempien elämään pysyvyyttä ja turvaa.

Luokattomassa lukiossa vaille tukiverkostoa eivät jää ainoastaan vanhemmat vaan myös osa oppilaista. Sosiaaliset ja ulospäin suuntautuneet nuoret, joille ystävien saaminen aina on helppoa, varmasti sopeutuvat luokattomaan järjestelmään ongelmitta. Sen sijaan hiljaisempien ja ujompien kohdalla yksin jääminen ja syrjäytyminen tapahtuvat entistä helpommin. Kun luokat puuttuvat ja opetus tapahtuu kursseittain alati vaihtuvissa ryhmissä, ei näitä yksinäisiä kukaan edes huomaa; eivät opettajat sen paremmin kuin toiset oppilaatkaan.


Toimivat terveyspalvelut kaikille kansalaisille!

17.10.2008

Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina 14.10.2008 oppositioryhmien hallitukselle osoittamaa välikysymystä perusterveydenhuollon tason turvaamisesta. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen; tällä hetkellä ei voida sanoa, että terveydenhuoltojärjestelmämme olisi kaikin puolin kunnossa.

Toimivat terveydenhuoltopalvelut ovat hyvinvointivaltion kivijalka. Tämän kivijalan murentuminen horjuttaa väistämättä koko yhteiskuntaa. Tällä hetkellä useissa terveyskeskuksissa on aivan liian vähän henkilökuntaa, ja lääkärit sekä hoitajat yrittävät oman terveytensä ja jaksamisensa uhalla selviytyä valtavasta työmäärästään. Tilanne on heidän kannaltaan kestämätön, eikä olekaan ihme, että moni saa tarpeekseen ja vaihtaa työpaikkaa.

Terveyspalvelujen käyttö on eriytynyt. Kun hyvätuloiset käyvät yksityisillä lääkäriasemilla ja työssäkäyvillä on mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluita, jäävät terveyskeskusten varaan lähinnä yhteiskuntamme heikko-osaisimmat: työttömät, kansaneläkkeen varassa elävät sekä köyhät lapsiperheet. Heillä ei ole valinnanvaraa, vaan he joutuvat tyytymään siihen hoitoon, jonka yhteiskunta heille tarjoaa. On kohtuutonta seisottaa näitä ihmisiä jonoissa, kun he ovat avun tarpeessa.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on ollut retuperällä jo pitemmän aikaa, ja nyt olisi vihdoin aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Veronkevennykset voivat odottaa, sairaat eivät.


Meidän kaikkien pienillä ympäristöteoilla on suuri merkitys

7.10.2008

Luonto on aina ollut minulle todella tärkeä. Nautin pitkistä kävelyistä metsässä, uin luonnonvesissä ympäri vuoden ja puuhailen mielelläni puutarhatöiden parissa. Puhdas luonto ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen säilyttämiseksi tulisi jokaisen kantaa kortensa kekoon. Itämeren huolestuttava nykytila ja Etelä-Suomen mustat talvet ovat eläviä esimerkkejä siitä, mitä ihmisen välinpitämättömyys ja ahneus voivat saada aikaan.

Kuulun Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmään, jossa käsitellään ajankohtaisia ympäristökysymyksiä. On ilo huomata, että nykyisin monet ihmiset, varsinkin nuoret, pitävät ympäristöasioita arvossa. Meillä Suomessa on ainutlaatuinen ja kaunis luonto, jota tulee vaalia ja varjella. Sen eteen tarvitaan yhteistyötä ja ennen kaikkea oikeita tekoja.

Omissa elintavoissani pyrin ekologisuuteen, jotta myös tulevat sukupolvet saisivat nauttia mahdollisimman puhtaasta luonnosta. Kestävän kehityksen edistäminen ei ole vaikeaa, kun ottaa pienet ympäristöteot osaksi arjen rutiineja. Mielestäni itselle turhien tavaroiden ja vaatteiden kierrättäminen on helppoa ja hauskaakin. Paperit, peltipurkit ja lasitavaran kuskaan muutaman viikon välein niille varattuihin keräyspisteisiin. Kotitalousjätteiden kompostoinnin lämpökompostorissa aloitin jo yli 10 vuotta sitten. Aluksi kompostin pitäminen sopivan kosteana ja lämpöisenä tuntui vaikealta, mutta pian siihen kehittyi näppituntuma. Nyt se on yhtä helppoa kuin kaurapuuron keittäminen ilman reseptiä! On kiehtovaa seurata, kuinka biojäte muuttuu vähitellen mustaksi mullaksi. Kompostoriini on muuttanut jostakin tuhansia matoja, jotka herkuttelevat talvellakin kompostin lämmössä. Keväällä ne saavat muuttaa kukkapenkkiin ja kasvimaalle.


Vuoden 2008 kunnallisvaalien vaalikoneet

6.10.2008