Raha ei saisi ratkaista vaalien tulosta!

Oikeusministeriö asetti keväällä 2008 toimikunnan selvittämään vaali- ja puoluerahoitustusta ja sen valvontaa. Saimme ehdokkaiden vaalirahoitusta käsittelevän välimietinnön valmiiksi 22.1.2009. Sen pohjalta tehtävän lakiesityksen tavoitteina on lisätä ehdokkaiden vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden sidonnaisuuksista, sekä rajoittaa vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Nämä tavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä toteutumatta, mikäli lakiesityksen jatkovalmistelussa ei huomioida nykyisin ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä ehdokasryhmiä.

 Eduskuntavaaleissa vaalirahoitusilmoituksen jättävät vain kansanedustajiksi valitut sekä varaedustajat. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on edelleen jäämässä suuri joukko ehdokkaita, joista monet keräävät vaalikampanjoihinsa ulkopuolista tukea jopa useita kymmeniä tuhansia euroja. Moni heistä on mukana kotikuntiensa päätöksenteossa, esimerkiksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa. Erityisesti heidän sidonnaisuutensa vaalien vakituisiin rahoittajiin, esimerkiksi eri kauppaketjuihin ja rakennusliikkeisiin, tulisi saada päivänvaloon.

 Tulevaisuudessa ehdokkaiden vaalirahoitukseen on saatava selkeät rajoitukset sekä vaalikampanjoille kohtuulliset kulukatot. Kunnallisvaaleissa kulukatto voisi olla 10000 euroa ja eduskuntavaaleissa 50000 euroa. Raha ei saa ratkaista vaalien tulosta.

 Mielestäni yksittäinen tuki ja sen antaja tulisi yksilöidysti ilmoittaa, mikäli tuen arvo on kunnallisvaaleissa yli 200 euroa, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa yli 1000 euroa sekä presidentinvaaleissa yli 2000 euroa. Usein pienikin rahalahjoitus aiheuttaa saajalleen kiitollisuudenvelan.

Eriävä mielipde (pdf)

Porvoon ISON RKP:n ylimielisyys jatkuu!

Vaikka olen ollut mukana kunnallispolitiikassa 25 vuotta, pääsi Porvoon kaupunginvaltuuston kokous jälleen yllättämään minut. Kokouksen avasi vanhin valtuutettu, maanviljelijä Olof Blomqvist (RKP). Pidin kokouksessa muutaman minuutin puheenvuoron, jossa perustelin esitystäni, miksi perussuomalaisten olisi kuulunut saada valtuuston toisen varapuheenjohtajan paikka.

 Puheenjohtaja Blomqvist otti oikeudekseen häiritä puheenvuoroani koko ajan. Hän paukutteli puheenjohtajan nuijaa pöytään lähes koko puheeni ajan. Lisäksi hän häiritsi puhettani komennolla: “Asiaan”. Mielestäni puhuin koko ajan pelkkää asiaa, en asian vierestä. Tämän voi kuka tahansa tarkastaa helposti kuuntelemalla kokouksesta tehdyt nauhoitukset.

Valtuuston kokouksessa oli paljon uusia valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Oliko puheenjohtajan tarkoitus opettaa heille, että valtuuston kokouksissa ei arvoisan puheenjohtajan lisäksi saa puhua kukaan muu? Vai oliko hänen ylimielinen käyttäytymisensä kohdistettu henkilökohtaisesti vain minua kohtaan?

Linkki puheenvuorooni, joka kiihdytti puheenjohtaja Blomqvistin ja eräät muut.

Kun ISO RKP ottaa kakusta ensin

Porvoon kaupunginvaltuusto jakoi 14.1.2009 yhteensä 25 arvopaikkaa. Näitä ovat kaupunginhallituksen jäsenyydet, joita on 13 paikkaa, valtuuston 3 puheenjohtaja-paikkaa sekä lautakuntien puheenjohtajuudet, yhteensä 9 kappaletta.

Porvoon kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä, näistä perussuomalaisia on 5 eli 10 prosenttia. Perussuomalaisten valtuustoryhmä sai 5 valtuutetulla näistä 25 arvopaikasta yhden paikan, kaupunginhallituksen jäsenyyden, vaikka meidän olisi kuulunut vaalituloksen perusteella saada 2,5 paikkaa.

Kokoomus sai 8 valtuutetulla 4 arvopaikkaa (valtuuston 2. vpj-paikka + kaupunginhallitukseen 2 jäsentä + 1 ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajuus). Porvoossa kolme suurinta ryhmää, 16 valtuutetun RKP, 14 valtuutetun SDP ja 8 valtuutetun kokoomus, jakoivat keskenään lähes kaikki arvopaikat. En tiedä, käyttävätkö he omia pisteytystaulukoitaan kun jakoivat arvopaikat keskenään. Oletan, että käyttivät.

Jos kuntavaalien tulosta olisi kunnioitettu, perussuomalaiset ja vihreät, joilla on myös 5 valtuutettua, olisivat saaneet yhteensä 10 valtuutetulla 5 arvopaikkaa. Seuraavien viikkojen aikana kaupunginhallitus jakaa noin 200 luottamushenkilöpaikkaa 3 suurimman puolueen kesken. Kaupunginhallitus jakaa mm. Porvoon Energian hallituspaikat, Porvoon A-asunnot Oy:n hallituspaikat, muut yhtiöpaikat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt jne

Näin käy kun ISO ottaa kakusta ensiksi. Vaalien suhteellisuus ja äänestäjien tahto eivät käytännössä toteudu vaalipäivän jälkeen. Nykyisessä kuntalaissa ei ole vain porsaanreikiä, siinä on ISON RKP:n kokoinen aukko.

“Pirkolla aikaa varajäseneksi” ?!

Uusimaa-lehti julkaisi lauantain (10.1.) juorupalstalla seuraavan, osittain keksityn, juoru-uutisen: “Pirkolla aikaa varajäseneksi: Ennen vuodenvaihdetta Uusimaa kertoi, että askolalainen valtuutettu Pia Sääski on valittu Kuntien eläkevakuutuksen valtuustoon. Sitä ei uutisoitu, että samaiseen valtuustoon perussuomalaisten paikan varajäseneksi on yltänyt kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Aina kiireinen edustaja olisi kuulemma kyllä halunnut mieluummin varsinaisen jäsenen paikan…”

Kirjoitin tänään oikaisun:
Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan (ei siis valtuuston) varajäsenyyden otin vastaan eduskuntaryhmämme ryhmäkokouksessa kun puheenjohtajamme kansanedustaja Raimo Vistbacka pyysi minua kyseiseen tehtävään varajäsenekseen. Otin tehtävän vastaan saamaani informaatioon luottaen ja olettamuksella, että kokouksia on 0 kappaletta vuodessa.

Huolestuin itsekin Uusimaan lauantain uutisoinnista siinä määrin että soitin maanantaina Kuntien eläkevakuutukseen varmistaakseni sen, montako valtuuskunnan kokousta vuoden aikana järjestetään ja paljonko luottamustehtävä teettää työtä varajäsenellä. Sain kuulla, että valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokouksiin kutsutaan vain varsinaiset jäsenet, joten alkuperäinen tieto siitä, että kokouksia osuu varajäsenen kohdalle todennäköisesti 0 kappaletta vuodessa, osui ihan oikeaan.

Joskus eduskuntaryhmän viikkokokouksissa pitää suostua joihinkin tehtäviin ja tilaisuuksiin ilman että on etukäteen aikaa selvittää, montako tuntia velvollisuuden hoitamiseen kuluu aikaa, joka todella on kortilla. Tällaista on eduskuntatasoinen “joukkuepeli”, jossa jokainen meistä hoitaa yhteisiä asioita niin hyvin kuin osaa ja taitaa. Jälleen totuus allekirjoittaneen ajankäyttökysymyksessä on päinvastainen kuin Uusimaa antoi ymmärtää.

Miksi tosiasiat muuttuvat muunnelluksi totuudeksi?

Uusimaan uutisen ( 31.12.08 ) mukaan en olisi osallistunut valtuustokaudella 2005-2008 valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin, iltakouluihin ja yhteistyöhön. Koska väärää tieto leviää nopeasti myös muihin medioihin, halusin kertoa oman näkemykseni, joka sitten julkaistiinkin viikon kuluttua uudella (9. 1.) otsikolla “Ruohonen-Lerner vastaa” ja seuraava virke poistettuna: “Jatkossa toivon, että minulta kysyttäisiin minua koskettavista asioita ennen kuin ne uutisoidaan “totuutena”.

Valtuustokauden ensimmäiset kaksi vuotta 2005-2006 kuuluin vihreiden valtuustoryhmään sitoutumattomana eli ilman puolueen jäsenkirjaa. Tietääkseni joku tästä ryhmästä osallistui valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin. Vuodet 2007-2008 olen tehnyt tiivistä yhteistyötä valtuutettu Hannu Ikosen (sit.) kanssa, joka on osallistunut valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin ja välittänyt siten tietoa puolin ja toisin.

Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana 25 vuotta. Näiden vuosien aikana olen osallistunut lukuisiin konsulttivetoisiin iltakouluihin ja seminaareihin. Mielestäni iltakoulujen anti on ollut samaa luokkaa kuin Porvoon markkinoiden helppoheikkien. Viimeksi pari kuukautta sitten osallistuin valtuuston iltakouluun, jossa en oppinut mitään uutta, joten se oli omalta osaltani hukkaan heitettyä aikaa.

Kuluneen valtuustokauden aikana minut jätettiin kutsumatta joihinkin neuvotteluihin ja sain tietää niistä vasta jälkeenpäin. Lisäksi tilaisuuksia on pidetty eläkeläisten ja virkamiesten kalentereiden mukaisesti keskellä päivää, jolloin itse työskentelen Helsingissä, mikä on järjestäjien tiedossa.

Valtuustoryhmien väliseen yhteistyöhön minun on ollut vaikea sitoutua, koska oma arvomaailmani on niin etäällä valtaa pitävien vanhojen puolueiden edustajien arvomaailmasta. Vakaa tarkoitukseni on jatkaa entisellä tyylilläni, vaikka tiedän, että uudet ja vanhatkin valtuutetut yritetään sitouttaa eli “ostaa” erilaisilla etuoikeuksilla palvelemaan vanhaa järjestelmää ja sen valtaapitäviä.

Etuoikeuksia nauttivat pitävät visusti suunsa supussa ja yrittävät kaikin keinoin vaientaa “toisinajattelijat”, jotta voivat salata etuoikeutensa ja estää avoimen ja julkisen keskustelun vaihtoehtoisesta tavasta hoitaa yhteisiä asioita. Kysymyshän on usein siitä, kenen taskuihin yhteiset veroeuromme lopulta päätyvät. Nykyisin ne päätyvät liian usein taskuihin, joihin ne eivät mielestäni kuulu.

Irvistelyt, miesten väliset hamekankaan luovutukset, tyhmäksi nimittelyt ja sairaaksi leimaamiset jopa valtuuston julkisissa kokouksissa ovat osa tapakulttuuria, jonka ilkeilyn mestarit ovat tuoneet Porvoon valtuustosaliin. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on päättänyt, että valtuustojen puheenjohtajia tullaan kouluttamaan, jotta uusissa valtuustoissa perussuomalaisten mielipiteet ja puheenvuorot pysyvät aisoissa. Mielenkiinnolla odotan Porvoon poliittisen tapakulttuurin kehittymistä.

Voitto sananvapaudelle

Syyttäjä ja Porvoon teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja Matti Arvinen (SDP) vaativat minulle rangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta käsiteltyäni vuosina 2004-2005 internet-vaalisivuillani eräitä Arvisen kyseenalaisia toimia Porvoon kunnalliselämässä.

 Porvoon käräjäoikeus totesi minut jo elokuussa 2007 syyttömäksi, mutta Arvinen ja syyttäjä veivät jutun hovioikeuteen.

 Hovioikeus katsoi, ettei tarkoituksenani ole ollut Arvisen halventaminen, sillä kirjoituksissani esittämäni arvostelu ei ole kohdistunut Arvisen henkilöön vaan hänen virkatoimiinsa, asemaansa luottamuselimissä sekä yhteyksiinsä elinkeinoelämässä.
Hovioikeus katsoi myös, että esiin tuomillani kysymyksillä on yhteiskunnallista merkitystä erityisesti esteellisyyskysymysten osalta. Helsingin hovioikeus päätti yksimielisesti, ettei Porvoon käräjäoikeuden päätöstä muuteta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, mielestäni oikeus toteutui.
Tämä on voitto sananvapaudelle.

Linkit:  Helsingin hovioikeuden ratkaisu 19.12.2008
Porvoon käräjäoikeuden ratkaisu 31.8.2007

Onnellista Uutta Vuotta 2009

Onnellista Uutta Vuotta 2009

Gott Nytt År 2009

Happy New Year 2009