Ylikuluttamisesta kohti kestävää kulutusta

Lehtitietojen mukaan luottotietomerkinnät kasvoivat vuonna 2008 noin kahdeksan prosenttia verrattuna kolmen vuoden takaiseen. Koko Suomen kansasta jo noin 5,5 prosentilla on maksuhäiriö, ja on syytä pelätä, että syvenevä taantuma pahentaa tilannetta entisestään.

 Ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla voi olla työttömyyttä, sairautta tai esimerkiksi epäonnistunutta yritystoimintaa, mutta yhä useammissa tapauksissa syynä talousvaikeuksiin on liian huoleton rahan käyttö. Valitettavan usein rakoilevaa taloutta yritetään paikata pikavipeillä, mikä vie ojasta allikkoon: nopeasti saatavien, vakuudettomien lainojen maksuaika on lyhyt ja korko kova, ja pian lainan ottanut henkilö joutuu ottamaan uuden pikavipin saadakseen maksettua edellisen pois. Näin velkakierre on valmis.

 Hyvä uutinen on, että markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan pikavippejä ei voi enää myöntää ympäri vuorokauden: kännykällä tai tietokoneen välityksellä tilattavien lainojen maksaminen on kielletty kello 23-7 välisenä aikana. Päätös suojelee ravintolakierroksella olevia henkilöitä velkaantumasta yön pikkutunneilla. Kuluttajansuojalakiin on myös tulossa muutos, jonka mukaan lainan vuosikoron tulee jatkossa näkyä mainonnassa.

Edellä mainitut uudistukset ovat hyviä ja aiheellisia, mutta niiden ohella tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös ylivelkaantumisen perimmäiseen syyhyn, ylikuluttamiseen. Länsimaiseen kulutuskulttuuriin kuuluva ja etenkin nousukaudella lisääntynyt ylenmääräinen tavaran haaliminen on huolestuttava ilmiö, varsinkin kun siihen yhdistyvät heikot rahankäyttötaidot. Monet ihmiset elävät kuukaudesta toiseen surutta yli varojensa, ja eritoten nuorille shoppailu tuntuu olevan harrastus muiden joukossa. Rahan arvon hämärtyminen näkyy myös suurina asuntolainoina, joita otetaan ilman, että olisi ensin säästetty senttiäkään omaa rahaa, ja hyvässä lykyssä uuden kodin sisustuskin hoidetaan lainarahalla. Kun talouteen ei jätetä minkäänlaista puskuria, on lomautetuksi tai työttömäksi joutuminen todellinen katastrofi.

 Ihmisen kulutustottumukset ja suhde rahaan muokkautuvat jo nuorella iällä, ja silloin niihin on mahdollista vaikuttaa myös ulkoapäin. Koska kaikki eivät opi säästäväisyyttä ja vastuuntuntoista rahankäyttöä kotoaan, olisi varteenotettava ajatus sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan kaikille pakollinen taloudenhallinnan kurssi. Vastapainoksi mainostajien houkutuksille ja amerikkalaisten tv-sarjojen suitsuttamalle kulutuskeskeiselle elämäntavalle nuoremme tarvitsevat selkeää tietoa oman talouden suunnittelusta sekä kestävästä kulutuksesta. Jos tämä tieto tulisi jo koulussa, olisivat velkaneuvonnan jonot huomattavasti nykyistä lyhyemmät.

Nuorille on saatava työpaikkoja

Oppositioryhmien välikysymys nuorisotyöttömyydestä herätti eduskunnan täysistunnossa 2.6.2009 odotetusti kiivasta keskustelua.

Nuorisotyöttömyys on pahentunut lyhyessä ajassa merkittävästi. Tammikuun lopussa työttömiä nuoria oli jo 30 000 eli kolmannes enemmän kuin vuosi sitten, ja tilanteen pelätään yhä pahenevan taantuman edetessä. Työttömien joukossa on sekä korkeakoulutettuja nuoria että peruskoulun tai lukion käyneitä. Moni nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puuttuvan työkokemuksensa vuoksi tahdo lainkaan päästä työelämään kiinni, ja tällöin tuuliajolle joutumisen riski on suuri. Kun ensimmäistäkään työpaikkaa ei tahdo löytyä, nuori ihminen helposti lannistuu – ja kun elämään sitten haetaan sisältöä päihteistä ja taloutta yritetään paikata pikavipeillä, on syrjäytymis- ja velkakierre valmis. Osa nuorista ajautuu pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Hallitukselta vaaditaan nyt pikaisia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi, jotta koulunsa päättäneet pääsisivät kunnolla elämään kiinni ja uusilta syrjäytymistapauksilta vältyttäisiin. Nuorten tukeminen on sijoitus maamme tulevaisuuteen, ja siitä hyötyy lopulta joka ikinen suomalainen.