Toivo- ja Unelmapuolue tuuliajolla?

Entisten valtuutettujen Risto Anttosen (kok, kauppakamarimies) ja Bengt Dahlqvistin (sd, ay-mies) viimeaikaiset kirjoitukset perussuomalaisista vaativat muutaman kommentin. Minä en ole väittänyt haastattelussani minkään puolueen olevan tuuliajolla – en edes demareiden, vaikka aihetta tähän epäilemättä olisi, kun katsoo heidän toimintaansa eri tasoilla ja eri vaaleissa. ‘Tuuliajolla’-sanan lisäsi jo valmiiseen haastattelutekstiini Uusimaan erikoistoimittaja Jyrki Hämäläinen ilmeisesti tarkoituksenaan värittää tekstiä siten, että joku – kuten Bengt Dahlqvist – voisi luulla minun tätä kyseiseen asiayhteyteen sopimatonta sanaa käyttäneen. Ja täydestä meni!

Vaikka perussuomalaisten vaalibudjetit ovat olleet mitättömiä suuriin ja mahtaviin valtapuolueisiin kuten kokoomukseen ja demareihin verrattuna, ovat perussuomalaiset menestyneet kohtuullisen hyvin presidentinvaaleissa 2006, eduskuntavaaleissa 2007, kunnallisvaaleissa 2008 ja europarlamenttivaaleissa 2009. Puolueemme tarjoaa selkeän ja oikeudenmukaisen, tavallisen kansalaisen etuja ajavan vaihtoehdon vanhojen puolueiden harjoittamalle kabinettipolitiikalle, jossa Porvoon demarit ovat kunnostautuneet viimeisten vuosikymmenten aikana ja kokoomuskin sattuneesta syystä viime vuosina. Kuka tietää, montako poliittisin perustein valittua virkamiestä em. puolueilla ja RKP:lla on Porvoon kaupungin ja sen ylläpitämien lukuisien yhteisöjen palkkalistoilla ja mitä he tekevät?

Kunnallisvaalien 2008 jälkeen Porvoon RKP, demarit ja kokoomus jakoivat jälleen vanhan kaavan mukaisesti kaikki tärkeimmät luottamustehtävät keskenään. Näitä ovat valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kaikki puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet sekä lisäksi kaikki osakeyhtiöiden, liikelaitosten, yhdistysten, säätiöiden, kuntayhtymien yms. elinten luottamustehtävät, joihin perussuomalaiset eivät – vastoin demokraattisten kuntavaalien tulosta – saaneet yhtään edustajaansa. Ja sitten vielä nämä mahtailevat herrat kehtaavat toistuvasti räksytellä perussuomalaisille oikean piskilauman tavoin!

Ennen seuraavia lehtikirjoituksia kehottaisin Anttosta ja Dahlqvistia tutustumaan perussuomalaisten todelliseen toimintaan ja politiikkaan osoitteessa www.perussuomalaiset.fi. Sieltä pääsee lukemaan myös puoluettamme 12 vuotta jämäkästi johtaneen Timo Soinin kirjoituksia. Oikea tieto perussuomalaisten harjoittamasta politiikasta vähentäisi myös suvaitsemattomuutta ja tunkkaisia ennakkoluuloja, joita molemmilla herroilla näyttää meistä olevan.

Perussuomalaiset sijoittuvat poliittisesti keskelle

Porvoolaisissa paikallislehdissä on julkaistu viime viikkojen aikana useita kirjoituksia, joissa vanhojen puolueiden edustajat ovat ihmetelleet, ovatko perussuomalaiset oikeistolaisia, keskustalaisia vai vasemmistolaisia. Jotta tietämättömyys tässäkin asiassa vähenisi, kerrottakoon, että aiheesta on julkaistu viime talvena tutkimus. Sen mukaan perussuomalaiset on “poliittiseen keskustaan sijoittuva työväenpuolue. “

Perussuomalaisia on muita puolueita hankalampi sijoittaa oikeistoon tai vasemmistoon, koska ideologinen hajonta on puolueessa suurta. Asteikolla 1-10, jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto, perussuomalaiset saavat arvon 5,4. Suomalaisten keskiarvo on 5,5.

Äänestäjiä on liikkunut perussuomalaisten kannattajiksi varsinkin keskustasta ja SDP:stä, mutta myös kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajia on siirtynyt perussuomalaisten kelkkaan. Perussuomalaiset vetoavat hyvin myös viime vaaleissa nukkuneisiin äänestäjiin. Kaikki nämä tutkimustulokset ovat olleet selkeästi ilmassa, kun olen itse osallistunut viime vuosina eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaalikampanjoihin kentällä.

Vanha totuus on, että pitkäaikainen valta-asema korruptoi niin puolueita kuin ihmisiä, mistä selkeä osoitus ovat viimeaikaiset vaaliraha- ja korruptio-skandaalit, joille ei toistaiseksi ole loppua näkyvissä. Vaikuttaa siltä, että “sopiville” ehdokkaille toistuvasti maksetuilla vaalirahoilla on ostettu rahoittajatahoille mieluisaa hallitusohjelmaa, lainsäädäntöä, yritystukia, kauppapaikkoja, asemakaavoja jne. Kaikki mahdollinen näyttää olevan nykyään kauppatavaraa ja myynnissä.

Perussuomalaisten uusien kannattajien keskuudesta nousivat esiin sanat suorapuheisuus, rehellisyys ja kansanomaisuus. Perussuomalaisten kannattajien mielestä nämä ovat ominaisuuksia, jotka puuttuvat vanhoilta valtapuolueilta. Perussuomalainen puolue on korruptoitumaton kansanliike, jossa seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Siksi itsekin olen liittynyt puolueen jäseneksi toukokuussa 2009.

Ylikuluttamisesta kohti kestävää kulutusta

Lehtitietojen mukaan luottotietomerkinnät kasvoivat vuonna 2008 noin kahdeksan prosenttia verrattuna kolmen vuoden takaiseen. Koko Suomen kansasta jo noin 5,5 prosentilla on maksuhäiriö, ja on syytä pelätä, että syvenevä taantuma pahentaa tilannetta entisestään.

 Ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla voi olla työttömyyttä, sairautta tai esimerkiksi epäonnistunutta yritystoimintaa, mutta yhä useammissa tapauksissa syynä talousvaikeuksiin on liian huoleton rahan käyttö. Valitettavan usein rakoilevaa taloutta yritetään paikata pikavipeillä, mikä vie ojasta allikkoon: nopeasti saatavien, vakuudettomien lainojen maksuaika on lyhyt ja korko kova, ja pian lainan ottanut henkilö joutuu ottamaan uuden pikavipin saadakseen maksettua edellisen pois. Näin velkakierre on valmis.

 Hyvä uutinen on, että markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan pikavippejä ei voi enää myöntää ympäri vuorokauden: kännykällä tai tietokoneen välityksellä tilattavien lainojen maksaminen on kielletty kello 23-7 välisenä aikana. Päätös suojelee ravintolakierroksella olevia henkilöitä velkaantumasta yön pikkutunneilla. Kuluttajansuojalakiin on myös tulossa muutos, jonka mukaan lainan vuosikoron tulee jatkossa näkyä mainonnassa.

Edellä mainitut uudistukset ovat hyviä ja aiheellisia, mutta niiden ohella tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös ylivelkaantumisen perimmäiseen syyhyn, ylikuluttamiseen. Länsimaiseen kulutuskulttuuriin kuuluva ja etenkin nousukaudella lisääntynyt ylenmääräinen tavaran haaliminen on huolestuttava ilmiö, varsinkin kun siihen yhdistyvät heikot rahankäyttötaidot. Monet ihmiset elävät kuukaudesta toiseen surutta yli varojensa, ja eritoten nuorille shoppailu tuntuu olevan harrastus muiden joukossa. Rahan arvon hämärtyminen näkyy myös suurina asuntolainoina, joita otetaan ilman, että olisi ensin säästetty senttiäkään omaa rahaa, ja hyvässä lykyssä uuden kodin sisustuskin hoidetaan lainarahalla. Kun talouteen ei jätetä minkäänlaista puskuria, on lomautetuksi tai työttömäksi joutuminen todellinen katastrofi.

 Ihmisen kulutustottumukset ja suhde rahaan muokkautuvat jo nuorella iällä, ja silloin niihin on mahdollista vaikuttaa myös ulkoapäin. Koska kaikki eivät opi säästäväisyyttä ja vastuuntuntoista rahankäyttöä kotoaan, olisi varteenotettava ajatus sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan kaikille pakollinen taloudenhallinnan kurssi. Vastapainoksi mainostajien houkutuksille ja amerikkalaisten tv-sarjojen suitsuttamalle kulutuskeskeiselle elämäntavalle nuoremme tarvitsevat selkeää tietoa oman talouden suunnittelusta sekä kestävästä kulutuksesta. Jos tämä tieto tulisi jo koulussa, olisivat velkaneuvonnan jonot huomattavasti nykyistä lyhyemmät.

Miksi golfia pelataan virka-aikana?

Tuoreessa Kuntalehdessä (30.4.2009) oli sivulla 14 varsin erikoinen ilmoitus: “Porvoon kaupunki kutsuu kuntien johtajia SM-Golf-kilpailuun Porvooseen 7.-8.8. 2009. Kilpailu on kaksipäiväinen. Perjantaina 7.8. pelataan Virvik Golfin kentällä Virvikissä klo 11 alkaen ja lauantaina Kullo Golfin kentällä…” Porvoon johtava asiantuntija (sd) ja hallintopäällikkö (r) ovat tilaisuuden yhteyshenkilöitä, molemmat Porvoon kaupungin pitkäaikaisia poliittisia virkailijoita.

Nyt kun Porvoon kaupunki lomauttaa henkilökuntaa, joka tuottaa välttämättömiä peruspalveluja kuntalaisille, olisi vihdoinkin syytä keskustella myös siitä, minkälaisia poliittisia virkailijoita kaupunkikonsernin palveluksessa on ja minkälaisilla valintamenettelyillä heidät on virkoihinsa asetettu. Lisäksi tulisi käynnistää keskustelu siitä, mitä he tekevät “työkseen”; tuottavatko he kuntalaisille jotakin hyödyllistä vai syövätkö he vain yhteisestä kuormastamme?

Esimerkiksi kaupunginjohtaja Marcus Henricson (r) on viettänyt kahden virassaolovuotensa aikana noin 50 työpäivää ulkomailla. Koska en ole saanut käsiini yhtäkään matkakertomusta, en tiedä, miten hänen ulkomaanmatkansa ovat liittyneet hänen rooliinsa kaupunginjohtajana, jonka tärkein työ ja vastuualue on käsittääkseni Porvoon talouden hoitaminen. Lisäksi Henricson on pelannut useita kertoja golfia työaikana mm. rakennusliikkeiden edustajien kanssa ja katsonut oikeudekseen periä näiltä pelimatkoilta myös kilometrikorvaukset Porvoon kaupungilta.

En voi käsittää, kuinka golfia voidaan pelata virka-aikana ja miksi kaupunki maksaa kilometrikorvaukset ajoista pelipaikoille. Nyt tätä RKP-vetoista, mädännäistä hallintokulttuuria ollaan näköjään levittämässä kaikkiin Suomen kuntiin, joissa toden teolla kamppaillaan kuntatalouden ongelmien ja peruspalvelujen järjestämisen kanssa.

Porvoo elokuvateatterin ja keilaradan ylläpitäjäksi?

Vaikka Uusimaan (8.4.2009) mukaan Taidetehdas-asiassa ei ole enää tulossa suurempia muutoksia, toivon, että asiaa edelleen harkitaan ennen lopullista päätöksentekoa. Koko projektia pitää tarkastella huolella erityisesti Porvoon kaupungin ydintoimintojen ja talouden kannalta. Mielestäni tämä on Porvoon kaupunginjohtajan tärkeimpiä työtehtäviä tällä hetkellä. Olisi ollut hyvä saada ajoissa tietoa koko Taidetehtaan alueen toiminnoista ja sitten vasta miettiä siihen sopivaa toteuttamismallia. Nyt tämä suuren luokan hanke tuodaan valtuustoon muodossa ota tai jätä, kaikki yhdellä kerralla. Alueelle suunnitellaan asuntoja, kauppakeskusta, hotellia ja kulttuuritoimintoja.

Haluaisin saada tarkempaa tietoa ns. “mediakeskuksen” toiminnasta, jonka suuruus on suunnitelmissa 1 990 neliötä ja vuokra lähes 400 000 euroa vuodessa. Mielestäni sen nimi johtaa harhaan, sillä kysymys on elokuvateatterista, jonka kellarissa on keilarata. Ihmettelen, onko Porvoon kaupungin ydintoimintaa olla mukana riskinkantajana ja rahoittajana elokuvateatterin ja keilaradan ylläpidossa samalla kun kyläkouluja ajetaan alas. “Mediakeskus” on kallis osa projektia. Jos yksityiset yritykset ovat kiinnostuneita siitä, ne voisivat rahoittaa ja rakentaa sen omalla riskillään, jota ei pitäisi siirtää kaupungin vastuulle.

On varmasti tarpeellista kehittää Porvoon kaupungin ylläpitämää matkailua ja sen hallintoa, mutta onko matkailun paras sijaintipaikka länsirannalla, kaukana vanhasta kaupungista. Myös matkailun yhtiöittämistä on vaikea ymmärtää. Tuntuu siltä, että jälleen halutaan piilottaa verovaroilla ylläpidettävää kunnallista toimintaa ja sen taloutta osakeyhtiön tarjoaman suojaverhon taakse.

Olemmeko todella valmiita tuhlaamaan mahdollisesti miljoonia euroja tähän länsirannan projektiin, vaikka olennaista tietoa ja laskelmia koko hankkeesta puuttuu edelleen. Emme tiedä, paljonko rakennusyhtiö sijoittaa Taidetehtaan korjaukseen, jonka se sitten vuokraa kaupungille (6 940 neliötä, vuosivuokra 670 000 euroa). Huonoa vuokramallissa on myös tilanne 20 vuoden jälkeen, jolloin kaupungilla olisi oikeus lunastaa Taidetehtaan tilat takaisin omistukseensa tai vaihtoehtoisesti jatkaa vuokralaisena, jolloin “vuokran suuruus tarkistetaan markkinahintaiseksi, mikä käytännössä merkitsee rajua vuokrankorotusta”. Myös alueen kunnallistekniikan rakentamisen hinta on mielenkiintoinen tieto, joka puuttuu.

Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka paljon Taidetehtaan projekti kokonaisuudessaan maksaisi Porvoon kaupungille. Näin aikana, jolloin Porvoo sulkee kaksi kyläkoulua virkamiesten esittämiin heikkotasoisiin “säästölaskelmiin” vedoten! Näin aikana, jolloin puhumme koko henkilöstön lomautuksesta ja muista peruspalvelujen leikkauksista! Kun puuttuvat tiedot on saatu, voimme edes osittain ottaa kantaa siihen, kuinka kalliiksi tämä “osamaksu-leasing-vaihtokauppa-sopimus” tulee veronmaksajille. Huono taloudellinen tilanne ei saa johtaa siihen, että kaupungin menoja sidotaan vuosikymmeniksi eteenpäin sopimuksilla, joiden yksittäiset maksuerät hukutetaan kaupungin budjettiin. Tämä ajatus- ja toimintatapa on osasyy Porvoon talouden huolestuttavaan epätasapainoon.

Taidetehtaan talous pimennossa

Taidetehtaan ja sen ympäristön suunnitelmat alkavat vihdoin saada muotoa. Uusimaan (10.2.2009) mukaan valtuusto päättää pian asemakaavasta, kiinteistönluovutussopimuksista, rakennusoikeudesta maksettavasta hinnasta sekä “liiketoimintasuunnitelman kaltaisesta paperista”.

Tyypillistä kaupungin talouden hoitoa on haluttomuus ottaa minkäänlaista kantaa koko hankkeen kustannuksiin. Alueen hyvä lopputulos on tietenkin tärkeä, mutta tämä ei voi toteutua ilman tarkempia tietoja taloudesta. Viikko sitten valtuusto sai suullista informaatiota monimutkaisista järjestelyistä, joita kehittäjäryhmä on tehnyt.

Koko alueen rakennusoikeus on tämän hetken tietojen mukaan 41 100 kerros-m2 ja sen arvo mahdollisesti 14-20 miljoonaa euroa. Kaupunki luovuttaa tämän alueen kehittäjäryhmälle. Ensimmäinen osa, 31 300 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, luovutetaan hintaan 675 000 euroa.

Yksi syy tähän matalaan hintaan näyttää olevan se, että kehittäjäryhmä on luvannut puhdistaa maa-alueita, mutta korkeintaan hintaan 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittäjäryhmä rakentaa alueelle kunnallistekniikan eli kadut ja puistot, sekä suostuu vuokraamaan korjatun Taidetehtaan takaisin kaupungille.

Taidetehtaan noin 7 000 neliön suuruisen rakennuksen vuokraaminen aiheuttaa kaupungille 8,4 miljoonaa euroa pääomavuokrakuluja 20 vuoden aikana. Tämän lisäksi kaupunki maksaa normaalia vuokraa, jolla peitetään varsinaisia kiinteistökuluja.

Vaikka alueen toimintojen sisältö on houkutteleva, ei sen taloudellinen suunnitelma ole ollut riittävästi esillä. On mahdotonta tehdä vastuullista päätöstä tai edes arviota koko hankkeen taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisista riskeistä ilman tarkempia tietoja. Yleensä riskit on vastaavanlaisissa sopimuksissa ollut tapana siirtää kaupungille – siis veronmaksajille.

Kehotan kaupungin virkamiehiä ennen valtuuston kokousta selvittämään Taidetehdas-sopimusten aiheuttamat seuraamukset Porvoon kaupungin taloudelle. Lisäksi tulee laskea, millaiset kulut olisivat, jos kaupunki olisi itse kunnostanut Taidetehtaan, myynyt muut kaavoitetut maa-alueet markkinahinnalla ja hoitanut kunnallistekniset työt itse.

Jos jatketaan tällä kehittäjävetoisella tiellä, täytyy olla tietoa siitä, paljonko alueen kunnallisteknisten töiden arvoidaan maksavan, kuinka arvokas Taidetehtaan korjaus on ja mihin laatutasoon se korjataan. Vasta kun nämä asiat ovat tiedossamme, voimme arvioida toteutumismallin hintaa. Nyt on riskinä, että Porvoon kaupunki maksaa miljoonia ylimääräistä tämän alueen rakentamisesta ja menettää huomattavan summan maanmyyntituloja.

Miksi tosiasiat muuttuvat muunnelluksi totuudeksi?

Uusimaan uutisen ( 31.12.08 ) mukaan en olisi osallistunut valtuustokaudella 2005-2008 valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin, iltakouluihin ja yhteistyöhön. Koska väärää tieto leviää nopeasti myös muihin medioihin, halusin kertoa oman näkemykseni, joka sitten julkaistiinkin viikon kuluttua uudella (9. 1.) otsikolla “Ruohonen-Lerner vastaa” ja seuraava virke poistettuna: “Jatkossa toivon, että minulta kysyttäisiin minua koskettavista asioita ennen kuin ne uutisoidaan “totuutena”.

Valtuustokauden ensimmäiset kaksi vuotta 2005-2006 kuuluin vihreiden valtuustoryhmään sitoutumattomana eli ilman puolueen jäsenkirjaa. Tietääkseni joku tästä ryhmästä osallistui valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin. Vuodet 2007-2008 olen tehnyt tiivistä yhteistyötä valtuutettu Hannu Ikosen (sit.) kanssa, joka on osallistunut valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin ja välittänyt siten tietoa puolin ja toisin.

Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana 25 vuotta. Näiden vuosien aikana olen osallistunut lukuisiin konsulttivetoisiin iltakouluihin ja seminaareihin. Mielestäni iltakoulujen anti on ollut samaa luokkaa kuin Porvoon markkinoiden helppoheikkien. Viimeksi pari kuukautta sitten osallistuin valtuuston iltakouluun, jossa en oppinut mitään uutta, joten se oli omalta osaltani hukkaan heitettyä aikaa.

Kuluneen valtuustokauden aikana minut jätettiin kutsumatta joihinkin neuvotteluihin ja sain tietää niistä vasta jälkeenpäin. Lisäksi tilaisuuksia on pidetty eläkeläisten ja virkamiesten kalentereiden mukaisesti keskellä päivää, jolloin itse työskentelen Helsingissä, mikä on järjestäjien tiedossa.

Valtuustoryhmien väliseen yhteistyöhön minun on ollut vaikea sitoutua, koska oma arvomaailmani on niin etäällä valtaa pitävien vanhojen puolueiden edustajien arvomaailmasta. Vakaa tarkoitukseni on jatkaa entisellä tyylilläni, vaikka tiedän, että uudet ja vanhatkin valtuutetut yritetään sitouttaa eli “ostaa” erilaisilla etuoikeuksilla palvelemaan vanhaa järjestelmää ja sen valtaapitäviä.

Etuoikeuksia nauttivat pitävät visusti suunsa supussa ja yrittävät kaikin keinoin vaientaa “toisinajattelijat”, jotta voivat salata etuoikeutensa ja estää avoimen ja julkisen keskustelun vaihtoehtoisesta tavasta hoitaa yhteisiä asioita. Kysymyshän on usein siitä, kenen taskuihin yhteiset veroeuromme lopulta päätyvät. Nykyisin ne päätyvät liian usein taskuihin, joihin ne eivät mielestäni kuulu.

Irvistelyt, miesten väliset hamekankaan luovutukset, tyhmäksi nimittelyt ja sairaaksi leimaamiset jopa valtuuston julkisissa kokouksissa ovat osa tapakulttuuria, jonka ilkeilyn mestarit ovat tuoneet Porvoon valtuustosaliin. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on päättänyt, että valtuustojen puheenjohtajia tullaan kouluttamaan, jotta uusissa valtuustoissa perussuomalaisten mielipiteet ja puheenvuorot pysyvät aisoissa. Mielenkiinnolla odotan Porvoon poliittisen tapakulttuurin kehittymistä.

Poliittisten ryhmien neuvottelut vaalien jälkeen

Porvoolainen Uusimaa-lehti (toimittaja Esko Riikonen) teki haastattelun poliittisten ryhmien välisistä neuvotteluista 25.11.2008. Jostakin syystä ajankohtainen haastatteluni jäi julkaisematta. Alla haastattelukysymykset ja sähköpostilla lähettämäni vastaukset.

 Mikä on ryhmäsi kanta kaupunginhallituksen valintaan?

 - Varsinainen päätös tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.1.2009. Siihen saakka ehditään neuvotella erilaisista kokoonpanoista. Mielestäni rkp, sdp ja kok voisivat jakaa keskenään kaupunginhallituksen puheenjohtajapaikat sekä kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajuudet, yhteensä 6 tämän tason puheenjohtajuutta. Näiden lisäksi jaossa on iso määrä muita, hyvinkin tärkeitä pj-paikkoja, jotka pitää myös jakaa oikeudenmukaisesti.

 - Mielestäni valtuuston 2. vpj-paikka kuuluu perussuomalaisille. Lokakuun kunnallisvaalien tuloksen pitää myös näkyä jossakin vai joko vanhat puolueet ehtivät unohtaa vaalituloksen? Valtuuston puheenjohtajalla ja kahdella varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa. He voivat osallistua suurempien linjojen seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, eikä heidän tarvitse paneutua yksityiskohtaisesti jokaiseen kaupunginhallituksen pieneen päätöspykälään. Kaupunginhallituksen kokouksissa kansanedustajat saavat tärkeää tietoa Porvoon ja koko maakunnan edunvalvontaa silmälläpitäen.

 Nais- ja miespaikkojen jakoon?

 - Perussuomalaisten valtuustoryhmään kuuluu neljä miestä ja yksi nainen, joka ensisijaisesti on täystyöllistetty kansanedustaja, jolla on pienessä eduskuntaryhmässä paljon vaativia ja vastuullisia luottamustehtäviä, kuten lakivaliokunta ja suuritöinen hallintovaliokunta. Siksi Porvoon perussuomalaisilla on vain miehiä tarjolla kh-paikalle sekä sen jaostoon. Suurilla valtuustoryhmillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Usein tasa-arvoa eri yhteyksissä korostava RKP voisi tarjota valtuustoryhmästään vaikka viittä hyvää naista kaupunginhallitukseen. He osaavat varmasti myös käyttäytyä sivistyneesti.

 - Erityisesti kaupunginhallituspaikkoja olisi syytä kierrättää, koska pitkäaikainen vallan keskittäminen harvoille henkilöille tuo riskejä päätöksentekoon. Suomeksi: Hyvä Veli -järjestelmän riskit kasvavat, kun aletaan jakaa joka tasolla erityisetuja omille kuppikunnille. Mielestäni kaikkia kuntalaisia tulisi kohdella samoilla pelisäännöillä.

 Entä lautakuntien jäsenmäärän mahdolliseen laajentamiseen?

 - Mielestäni 11-jäseninen lautakunta on melko iso, 7-9 henkilöä on sopivampi lukumäärä. Laadulla voidaan usein korvata määrä.

 Kaj Bärlund kävi kimppuuni kuin yleinen syyttäjä!

Erityisesti Matti Arvinen (sd.) vastaan Ruohonen-Lerner -oikeusjutun uutisoinnissa omalaatuisella tyylillään kunnostautunut uutispäällikkö Veikko Vaniala  teki valtuutettu Kaj Bärlundista (sd.) varsinaisen propaganda-haastattelun, joka julkaistiin perjantaina 28.11.2008 Uusimaassa. Siinä Bärlund väheksyi työtäni pienen eduskuntaryhmän kansanedustajana ja antoi ymmärtää, että laiskuuttani en ottaisi kaupunginhallituspaikkaa vastaan.

 ”Minusta on absurdia väittää, että pienen puolueen kansanedustaja olisi niin hirveän työllistetty, ettei voi osallistua kotikuntansa hallitukseen, Bärlund sanoo…” Bärlund sanoi paljon muutakin, mikä osoittaa vain sen, että hän on ollut aikoinaan, ennen Suomen EU-jäsenyyttä, suuren ja mahtavan hallituspuolueen kansanedustaja ja ministeri.

 Veikko Vaniala poimi tähän haastatteluun kommenttejani, joita olin samalla viikolla antanut toimittaja Esko Riikoselle. Lisäksi Vaniala oli ottanut pätkiä vaalivalvojaisistamme kuukauden takaa. En saanut esittää tuoreita kommenttejani Kaj Bärlundin kohtuuttomiin syytöksiin samassa uutisessa.

 Lauantaina 28.11. samoja Bärlundin yksisilmäisiä höpötyksiä toistettiin totuutena Uusimaan juorupalstalla. Lauantain palstalla on tapana sekoittaa tosiasioita puhtaisiin valheisiin, ihan entisaikojen Pravdan tyylillä. Ihmettelen, kuinka aikaisemmin ihailemani porvoolaispoliitikko Bärlund vajosi näin alas! Pari vuotta sitten äänestin häntä kaupunginvaltuustossa Porvoon kaupunginjohtajaksi. Onneksi hävisimme tämän äänestyksen.

 ”Jonkun toisen muijan” haastattelu pantiin suuhuni

 Sunnuntain Uusimaan (30.10.2008) pääkirjoituksessa oli suora lainaus haastattelustani jossakin mediassa: “Maanantaisin hoidan kunnallispolitiikkaa, koska valtakunnan asioista on silloin vapaata”, sanoi Ruohonen-Lerner medialle…

“Voisitteko kertoa, mistä mediasta olette tämän lainauksen ottaneet”, kysyin päätoimittajalta (koska itse en muistanut sellaista missään sanoneeni).

 Päätoimittaja vastasi, että Pentti Nyqvist on pääkirjoituksen kirjoittanut, koska hän ei itse ehtinyt. Nyqvist oli kertonut, että hän oli poiminut lainauksen vaalisunnuntain Hesarista.

Vaalisunnuntain Hesarissa käsiteltiin vaaleja sekä vaalirahoitusta, ja kommentoin vain näitä asioita haastattelussa. En kommentoinut siinä kuten Nyqvist väitti.

 Tapasin Pentti Nyqvistin henkilökohtaisesti valtuuston kokouksessa 12.11.2008. Kysyin, mistä mediasta hän oli poiminut suoran lainauksen pääkirjoitukseen. Tuohtunut Nyqvist tunnusti erehtyneensä, “joku toinen muija” oli hänen mukaansa sanonut lainauksessa olleen tekstin, en siis minä. Hän oli erehtynyt ja pyysi minua hoitamaan asian oikaisun.

 Viimeisten viikkojen aikana tuota virheellistä suoraa lainausta on käytetty useissa uutisissa tosiasiana. Tänään on 3.12.2008, enkä vieläkään ole hoitanut asian oikaisua. Eikä Nyqvist, eikä päätoimittaja!

 Syksyn 2008 ajatuksia vaalikaranteenikeskusteluun

 Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (sd) on pääosin asemansa vuoksi saanut viime vuosina erittäin paljon palstatilaa Uusimaa-lehdessä, minkä vuoksi yllätyin lukiessani kirjoituksen, jossa hän epäili joutuneensa vaalikaranteeniin (UM 3.9.). Itsellänikin on muutamia erikoislaatuisia kokemuksia uutisista, joissa jostakin syystä olen muuttunut näkymättömäksi.

 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Rovaniemellä 21.-22.8. 2008. Uusimaassa oli aiheesta iso uutinen, mutta minua ei tekstissä mainittu lainkaan; puhumattakaan siitä, että olisin näkynyt lehtikuvassa. Maaseudun Tulevaisuuteen olin mahtunut mukaan, samoin TV-uutisiin kuten myös Helsingin Sanomien lehtikuvaan.

 Toinen esimerkki on Timo Soinin ja minun eduskuntavaaleihin liittyvästä tilaisuudesta, joka pidettiin 14.2.2007 Lundissa. Meillä oli etukäteen maksulliset lehti-ilmoitukset mm. Uusimaassa, jonka uutispäällikkö Veikko Vaniala tuli raportoimaan tilaisuudestamme. Vanialan uutiseen olivat mahtuneet vain Timo Soini ja Toni Halme, vaikka viimeksi mainittu ei ollut ehdokkaana tai edes paikalla. Borgåbladet ja HBL uutisoivat ja kuvittivat Lundin tilaisuuden totuudenmukaisesti.

 Uusimaa kertoi 13.1.2007 lauantai-palstallaan “Porvoo puhtaaksi” -tilaisuudesta. Paikalla olivat Liana Kaarina, Eeva Hirvonen, Purtsi Purhonen, Leena Harkimo, Tuula Nurmi ja Sari Glad. Olin tässäkin tilaisuudessa mukana alusta loppuun, mutta toisin kuin yleensä, nimeni ei mahtunut tämän lauantain juorupalstalle.

 Valtuuston kokouksissa olen pitänyt lukuisia puheenvuoroja, joita ei ole lainkaan noteerattu, kun kokouksista on uutisoitu. Sen sijaan kun poistuin yhden kerran valtuuston kokouksesta kesken loppurutiinien, noin kello 22.00, ylitti tämä heti Uusimaan uutiskynnyksen: lauantai-palstalla epäiltiin, että olin lähtenyt linnanjuhlien iltapukua sovittamaan!

 Olen tiedottanut Uusimaata aktiivisesti eduskuntatyöstäni. Jostakin syystä tiedotteeni eivät ole yleensä ylittäneet uutiskynnystä, mutta sen sijaan paikallisten demareiden mielipidekirjoitukset ja kyläyhdistysten julkilausumat ovat mahtuneet lehden paraatipaikoille. Iloitsen Uusimaan uuden päätoimittajan Jari Lammassaaren lupauksesta, että ketään ehdokasta tai mitään puoluetta ei aseteta vaalikaranteeniin tai muuhun erityisasemaan!

Yhteistyötä Kilpilahden varatien puolesta!

Europarlamentissa ja eduskunnassa vuosia vaikuttanut espoolainen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok) on täysin oikeassa kuvatessaan Kilpilahden nykyistä liikennesumppua (Uusimaa 28.8.). 
Mielestäni Kilpilahden teollisuusalueen uuden tieyhteyden rakentaminen on erittäin tärkeä hanke. Alueella käsitellään suuria määriä palo- ja räjähdysherkkiä sekä myrkyllisiä aineita, joten siellä olisi varauduttava suuronnettomuuden sattuessa ihmisten nopeaan evakuointiin.

Jo vuosia olen lukenut paikallislehdistä uutisia ja mielipidekirjoituksia siitä, kuinka Kilpilahden varatie on yksi tärkeimmistä Itä-Uudenmaan maakunnan hankkeista ja kuinka se pitäisi ensi tilassa toteuttaa. Kilpilahden varatien puolustajina ovat esiintyneet näyttävästi ainakin kansanedustajat Mikaela Nylander (r) ja Leena Harkimo (kok).

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajat tekivät syksyllä 2007 parikymmentä yhteistä talousarvioaloitetta. Kilpilahden varatie oli yksi näistä. Kun tierahat jälleen kerran puuttuivat valtion talousarviosta 2008, esitin eduskunnan täysistunnossa syksyllä 2007, että valtion talousarvioon lisättäisiin määrärahat Kilpilahden teollisuusalueen varatien rakentamisen aloittamiseen.

Tässä tilanteessa hallituspuolueiden edustajat eivät lämmenneetkään ajatukselle, vaan he kaikki äänestivät ehdotustani ja jopa itse allekirjoittamiaan talousarvioaloitteita vastaan! Kilpilahden uuden tieyhteyden rahoituksen puolesta äänesti yhteensä 24 kansanedustajaa. Joukossa oli koko perussuomalaisten 5-henkinen eduskuntaryhmä, 5 sosiaalidemokraattia sekä 14 vasemmistoliittolaista.

Monien poliitikkojen jatkuva pelaaminen kaksilla korteilla ei varmaankaan lisää kansalaisten uskoa ja luottamusta poliitikkoja kohtaan. Tämä on varmasti yksi keskeinen syy siihen, miksi monet jäävät vaaleissa nukkuvien puolueeseen. Toivon, että Kilpilahden varatien määrärahat lopulta saadaan vuoden 2009 talousarvioon, ja että ainakin kaikki Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat ovat tällä kertaa valmiita konkreettisiin tekoihin tämän tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.

Rantakadun puistoalueen eteen tehtävä kaikki voitava

Viime aikoina Porvoon Sakta Fartenissa Rantakadun varrella suoritetut hakkuutyöt ovat aiheuttaneet alueen asukkaille suurta mielipahaa.

Tätä ei voi ihmetellä kukaan paikan tunteva ja siellä hiljattain käynyt. Näky alueella on lohduton: valtaosa kauniista koivikosta on kaadettu, ja tilalla on estoton näkymä laajalle, karunnäköiselle veneiden talvisäilytyspaikalle.

Toista oli ennen, kun Rantakadulla kulkiessa saattoi kuulla puiden latvassa satakielen laulun.

Vuokra-asukkaiden röyhkeää rahastusta

Porvoon A-asunnot Oy:n ja sen tytäryhtiön toimitusjohtajana runsaan vuoden toiminut Mika Vuori (sd) on lehtitietojen mukaan saanut työsuhde-etuja, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Uusimaan mukaan Mika Vuoren verotettavat ansiotulot olivat 2006 yli 93 000 euroa, joten on oletettavaa, että ansiotulojen kehitys on ollut edelleen positiivinen. Lisäksi Vuorta on muistettu luxus-autolla ja kultaisella kädenpuristuksella. Etuja on ollut myöntämässä mm. A-asuntojen hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jaakko Jalonen, joka on Mika Vuoren puoluetoveri. Toimitusjohtajan palkan ja kaikkien erityisetujen maksajina puolestaan ovat A-asuntojen vuokralaiset, joista suurin osa on valittu vuokra-asuntoihin pienten tulojen perusteella.

Ilmeisesti Mika Vuoren ja Jaakko Jalosen sopimusten oli tarkoitus pysyä piilossa julkisuudelta, koska niistä ei oma-aloitteisesti tiedotettu. Luultavasti joku hallituksen jäsen tai yhtiön työntekijä on vuotanut tiedot julkisuuteen, mikä lain mukaan ei ole sallittua toimintaa osakeyhtiössä, jossa vallitsee tiukka salassapitovelvollisuus kaikista osakeyhtiön asioista. Porvoon A-asunnoissa tiedotuksesta ovat perinteisesti vastanneet toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja oman harkintansa mukaan.

Välillisesti kaikki porvoolaiset ovat tukeneet kymmeniä vuosia Porvoon A-asuntojen toimintaa, sillä yhtiö ja sen tytäryhtiö ovat saaneet kaupungilta arvotontteja hyvin edullisilla hinnoilla. Porvoon kaupunki on taannut yhtiön velkoja huomattavalla summalla, joten yhtiön ongelmat kaatuvat viime kädessä kaikkien porvoolaisten maksettaviksi, jos yhtiön asioita hoidetaan huonosti.

Vuokra-asuntojen asukkaiden kannalta paras ratkaisu on asua vuokralaisena yhtiössä, jossa on pitkäaikaista, vastuuntuntoista ja vakaata asuntopoliittista osaamista. Siksi monet kunnat ovat siirtäneet omistamiaan vuokra-asuntoja valtakunnallisille yhtiöille. Poliittisin perustein valittu asuntoyhtiön johto voi muutamalla allekirjoituksella aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa yhtiölle, jota on rakennettu kymmeniä vuosia. Jatkossa täytyy saada varmuus siitä, että Porvoon A-asunnot Oy:n hallintoa ja taloutta hoidetaan parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella, josta maksetaan kohtuuden rajoissa pysyvä korvaus.

Kilpilahden varatie ei saanut määrärahoja

Esitin valtion talousarvioon 2008 määrärahoja mm. Kilpilahden teollisuusalueen varatien rakentamisen aloittamiseen.

Hallituspuolueiden edustajat eivät lämmenneet ajatukselle, vaan äänestivät ehdotustani vastaan. Kilpilahden uuden tieyhteyden rahoituksen puolesta äänesti yhteensä 24 kansanedustajaa. Joukossa oli koko perussuomalaisten 5-henkinen eduskuntaryhmä, 5 sosiaalidemokraattia sekä 14 vasemmistoliittolaista.

Mielestäni Kilpilahden teollisuusalueen uuden tieyhteyden rakentamisen aloittaminen olisi ollut erittäin tärkeää.

Alueella käsitellään suuria määriä palo- ja räjähdysherkkiä sekä myrkyllisiä aineita, joten siellä olisi varauduttava suuronnettomuuden sattuessa ihmisten nopeaan evakuointiin.

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajat tekivät syksyllä 2007 parikymmentä yhteistä talousarvioaloitetta. Kilpilahden varatie oli yksi näistä. Ihmettelen, kuinka hallituspuolueiden edustajat äänestivät jopa itse allekirjoittamiaan aloitteita vastaan!

Toivon, että vuonna 2008 kaikki alueemme kansanedustajat sitoutuvat tekemään parempaa yhteistyötä!

Talousarviokokous muuttunut demokratia-teatteriksi

Uusimaan pääkirjoituksessa 17.11. käsiteltiin Porvoon kaupunginvaltuuston talousarviokokousta 2008, jälleen eliitin näkökulmasta. Itse pääsin osallistumaan talousarvion käsittelyyn ensimmäisen kerran valtuuston talousarviokokouksessa 14.11., joten haluan tuoda julki oman näkemykseni tästä demokratia-teatterista.

Jostakin syystä yksi tärkeimmistä investoinneista, Hamarin koulu, ei ollut mahtunut mukaan talousarvioesitykseen, jota paikallinen eliitti, virkamiesjohto ja johtavat poliitikot kaupunginhallituksessa ja sen alaisessa talousjaostossa, oli valmistellut kuukausikaupalla lukuisissa kokouksissaan.

Ennen talousarvion käsittelyä pidettiin valtuustoryhmien väliset neuvottelut, ei-julkinen varjokokous, jossa käytiin läpi valtuuston esityslista. Neuvotteluissa sovittiin yksimielisesti, että mm. Hamarin koulun saneerausrahat lisätään talousarvioon. Niinpä Hamarin koulu sai pakolliset määrärahat heti talousarviokäsittelyn alussa.

On surkuhupaisaa, että suuri osa valtuustoryhmien väliseen neuvotteluun osallistuneista henkilöistä oli näitä samoja ”talousmiehiä”, jotka olivat jättäneet lukuisissa kaupunginhallitus- ja talousjaostokäsittelyissä Hamarin koulun määrärahat talousarvion ulkopuolelle. Mielestäni oli varsinaista pelleilyä tuoda valtuustolle sellainen talousarvioesitys, josta on jätetty yksi näin keskeinen ja pakollinen investointimääräraha pois!

Vaikuttaa siltä, että Porvoota johtavan eliitin tarkoituksena on näytellä julkisuudessa roolia, jonka mukaan he seuraisivat kaupungin strategiaa ja yrittäisivät vähentää velkaantumista, kuten ohjeellisena toimivaan strategia-asiakirjaan on kirjattu. Todellisuudessa asioista vähän ymmärtävät tiesivät koko ajan, että tietyt lisäykset, kuten Hamarin koulun määräraha, on talousarvioon pakko tehdä. Kun nämä lisäykset sovittiin vasta juuri ennen valtuuston kokousta, saatiin koko valtuusto näyttämään ”budjettikurittomalta”; siltä, että se ei seuraa maltaita maksanutta konsultti-strategiaansa!

Tiedän, että Porvoon talousarvioon 2008 on upotettu satoja tuhansia euroja sellaisia ei-pakollisia määrärahoja, joita itse en ainakaan olisi ollut valmis hyväksymään, mutta joista Porvoota johtava eliitti on keskenään sopinut. Nyt yksittäisiä avustusmäärärahoja esimerkiksi Porvoon Uusyrityskeskus ry:lle, Posintra Oy:lle, Saaristoprojekteille, Öljyntorjuntakeskukselle, Venäjä-osaamiskeskukselle, Luoville toimialoille jne. ei enää edes mainita talousarviokirjassa.

Talousarvion 2008 valtuustotason sitovuustasomääräykset, toiminnalliset tavoitteet yhdessä talousarviokirjan leipätekstin ja strategian kanssa ovat keskenään hyvin tulkinnanvaraisia. Niinpä Sähköisen talotekniikan osaamiskeskukselle luultavasti korvamerkittiin valtuustossa 295 210 euroa.

Olisin kiinnostunut tietämään, kenenkä taskuihin elinkeinopoliittiset tukiaiset virtaavat Porvoossa. Tätä tietoa en tule saamaan, koska rahat pääosin virtaavat tahoille, joiden toimintaan ei valtuutettu pääse tutustumaan. Porvoon kehittämisrahoja käsitellään kuin ”saavutettuja etuja” normaalikansalaisten työmarkkinoilla. Sellaisia ne eivät kuitenkaan saisi olla samanaikaisesti kun kuntalaisten peruspalveluissa on selkeitä puutteita.

Maraton-kokousten viikko

Yleensä työviikkooni kuuluu noin 15 päiväkokousta. Tämä viikko oli poikkeuksellinen, sillä yksi täysistunto päättyi yöllä kahden jälkeen ja Porvoon kaupunginvaltuuston kokouksen päätin omalta osaltani lähtemällä kotiin kello 22, mikä normaalioloissa on minulle jo uniaikaa.

Istun eduskunnan täysistunnoissa, hallinto- ja lakivaliokunnan kokouksissa sekä Porvoon kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa useita kymmeniä tunteja. Istumisen ohella alituinen kiire huoneesta toiseen, puheiden kirjoittamiset, sähkö- ja paperipostin lukeminen ja niihin vastaaminen ja kaikki muu kommunikointi kuluttavat aikaa ja energiaa. Onneksi alituinen kiire on pitänyt painoni kurissa nyt kun en ehdi harrastaa liikuntaa normaalisti.

Maanantain (12.11.) täysistunnossa käsittelimme Tehy-lakia alkaen kello 14. Tämä istunto kesti yli 12 tuntia ja päättyi seuraavana yönä kahden jälkeen. Pidin oman Tehyn työtaistelun tukemiseen liittyvän pakkolakipuheeni kello 1.30. Öinen ajomatka kotiin Porvooseen sujui mukavasti ja nopeasti. Moottoritiellä ei ollut ruuhkaa. Sain nukutuksi pari tuntia ennen aamuherätystä.

Tiistai-aamu alkoi lakivaliokunnan kokouksella. Sitten oli hallintovaliokunta ja lopuksi täysistunto. Keskiviikkona oli tarjolla hallintovaliokuntaa, täysistuntoa ja Porvoon kaupunginvaltuuston vuoden 2008 talousarviokokousta. Porvoon valtuuston kokous alkoi kello 16. Kokous sujui ryhmäneuvotteluissa sovitun käsikirjoituksen mukaisesti. Esimerkiksi Hamarin koulun ehdottoman pakollisen saneerauksen määrärahoista oli sovittu jo ryhmäkokouksessa.

Miksi johtavat virkamiehet ja poliitikot kaupunginhallituksessa ja sen alaisessa talousjaostossa eivät saaneet mahtumaan Hamarin koulun rahoja talousarvioon? Oletan, että johtajamme halusivat parsia talousarvion keinotekoisesti tasapainoon, ilman lisävelkaantumista, kuten kaupungin strategiaan on kirjoitettu. Nyt valtuustoryhmät ja sen jälkeen koko valtuusto pantiin tekemään likainen työ: Porvoon vuonna 2002 aloittama holtiton velkaantuminen jatkuu, koska mm. Hamarin koulu ja eräät muut (ehkä) pakolliset määrärahat lisättiin talousarvioon.

Porvoon valtuuston talousarviokokouksessa kaikki (lähinnä opposition) esitykset äänestettiin nurin, mikä oli etukäteen itsestään selvä asia.

Torstaiaamu alkoi lakivaliokunnan järjestämällä oikeushallinnon edustajien julkisella kuulemistilaisuudella. Valtionhallinnossa on päätetty toteuttaa nk. tuottavuusohjelma, jonka mukaan lopetetaan tuhansia virkoja. Samanaikaisesti tuottavuuden pitäisi kasvaa. Mielenkiintoinen yhtälö, kunpa osaisin ratkaista sen oikein!

Perjantaina 16.11. pidin ensimmäisen perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheen, mikä oli merkittävä tapahtuma. Olen ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa aina vuodesta 1984 alkaen, mutta en ole koskaan aiemmin yltänyt isommassa ryhmässä ryhmäpuheenvuoroihin. Siitä ovat pitäneet huolen Porvoon muskelimiehet!

Lauantaina 17.11. join aamukahvia ja luin Uusimaa-lehteä. Sain julkista palautetta työviikostani: Uusimaan otsikossa kysyttiin, ”Mihin lähti Pirkko?” ”Valtuutettu Pirkko Ruohonen-Lerner poistui kuitenkin kokouksesta kesken kaiken, eikä osallistunut enää esimerkiksi äänestykseen kaupungin ensi vuoden veroäyristä. Edustajakollegat miettivätkin, että mihinkäs se Pirkko joutui lähtemään. Ettei vaan sovittamaan iltapukua, jolla tehdään tyrmäävä vaikutus veronmaksajien kustantamalla itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa?”

Vaikka kävin lauantaina heti Uusimaan lukemisen jälkeen aamulenkillä, avannossa, aerobic-tunnilla ja saunassa, en saanut Uusimaan lokajuttua pois mielestäni. Tähän oli pakko vastata. Niinpä kirjoitin vastineeni, jonka lähetin sähköpostilla päätoimittajalle heti maanantaina 19.11. Päätoimittaja Markku Vento käytti valtaansa ja julkaisi vastineeni vasta viikon kuluttua, maanantaina 26.11. Kunpa olisin italialainen mediamoguli Silvio Berlusconi tai edes kansanedustaja Eero Lehti (kok), joka omistaa Uusimaa-lehden kuten yli 20 muutakin paikallislehteä! Silloin ei tarvitsisi aamukahvilla nauttia mielipahaa!

Kansanvaltaa vai kabinettipolitikointia?

Malmin lentokentän siirtäminen Porvoon Backakseen on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka maan tavaksi on muodostunut käytäntö, jonka mukaan pieni piiri valmistelee isoja asioita kabineteissa, piilossa julkisuudelta, piilossa kansalaisilta, jotka kuitenkin maksavat kabinettisopimusten kustannukset ja kärsivät niiden aiheuttamista haitoista. Tämä on huolestuttavaa ja ei-toivottua kehitystä kansanvallan kannalta. Mielestäni sellaista ei tulisi hyväksyä.

Itä-Uudenmaan liitto järjesti pari-kolme vuotta sitten maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenille maakuntakaavan valmisteluun liittyvän seminaarin. Eräässä työryhmässä, jonka työskentelyyn osallistuin, pohdittiin erityisesti maakunnan maankäyttöön ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmässä keskusteltiin myös alueista, jonne mahtuisi lentokenttätoimintoja, jos sellaisia tarpeita ilmenisi joskus hamassa tulevaisuudessa. Tuolloin Lapinjärven kunta oli ainoa esille nostettu mahdollinen vaihtoehto.

Itä-Uudenmaan uutta maakuntakaavaa on valmisteltu viisi vuotta. Nyt se on valmis ja maakuntavaltuusto hyväksynee sen 12.11.2007. Maakuntakaavan selostusosassa todetaan, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu Malmin lentokentän korvaavan lentokentän vaihtoehtoista sijoittumispaikkaa asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden takia.

Jos asia ei olisi näin vakava, tuntuisi lähes koomiselta, että samanaikaisesti kun Porvoossa valmistellaan viisi vuotta maakuntakaavaa, pidetään sitä esillä, pyydetään siitä lausuntoja jne., Helsingissä istuu pieni ja hiljainen salaseura, joka laatii suunnitelmia lentokentästä, joka sijoitettaisiin Porvooseen. Missä on viranomaisten välinen yhteistyö?

Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi ilmailulaitokselta selvityksen Malmin lentokentän vaihtoehtoisista sijaintipaikoista 2005. Maakuntaliitto ja sen suunnittelijat jätettiin työryhmän ulkopuolelle. Ehkä heillä olisi ollut sellaista tietoa, joka olisi lopettanut alkuunsa teknis-taloudellisen selvityksen laadinnan, joka esiteltiin Porvoon kaupunginvaltuustolle kuukausi sitten.

Ilmeisesti valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen Malmin lentokentän tulevaisuudesta. On toivottavaa, myös kansanvallan kannalta, että kaikki ne porvoolaiset, joita lentokentän sijoittumisasia kiinnostaa, seuraavat huolella omien edustajiensa ja puolueiden kannanottoja ja konkreettisia toimia tässäkin kysymyksessä.

Luottamushenkilöiden luottamusmatkat

Tein talvella 2007 valtuustoaloitteen, jossa ehdotin sääntöjen laatimista Porvoon kaupungin kurssi- ja matkailumäärärahojen jakamisperiaatteista. Aloitteeni tavoitteena oli, että luottamushenkilöiden koulutus- ja matkailumäärärahoja jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin.

Mielestäni olisi tullut asettaa henkilökohtainen katto, esimerkiksi 2 000 euroa valtuutetuille ja 1 000 euroa muille luottamushenkilöille neljän vuoden valtuustokautta kohden. Esitin myös, että matkoista ja kursseista pitäisi kirjoittaa selvitys, josta kävisi ilmi niiden tuomat uudet ideat ja muut hyödyt Porvoon kaupungille ja kaupunkilaisille.

Ehdottamani summat saattavat veronmaksajasta tuntua suurilta, mutta nykyiseen käytäntöön verrattuna ne ovat pieniä. Esimerkiksi vuonna 2005 pelkästään kaupunginhallituksen hyväksymille kurssi- ja muille matkoille innokkaimmin osallistunut luottamushenkilö oli reissuillaan 14 päivää; Suomen lisäksi matkat ulottuivat Baltiaan ja Saksaan, jonne mukaan lähti myös luottamushenkilön puoliso matkakorvauksen ja päivärahan kera. Vuonna 2005 kaikkiaan parikymmentä luottamushenkilöä matkusteli ja kurssitteli kaupunginhallituksen lähettäminä ja kaupungin rahoilla lähes 130 päivän ajan. Yksitoista heistä käytti luottamusmatkoihinsa 6-14 päivää tarkasteluvuoden aikana.

Tilastostani puuttuvat kaikki Porvoon kaupungin lautakuntien päättämät ja niiden ”omilla määrärahoilla” tehdyt kurssit ja matkat, joita tehdään myös ulkomaille. Tilastossa ei myöskään ole kaupungin omistamien osakeyhtiöiden (Posintra Oy, Porvoon Energia Oy, Porvoon A-asunnot Oy jne.), kuntayhtymien, Itä-Uudenmaan liiton eikä kaupungin ylläpitämien yhdistysten, säätiöiden jne. maksamia kursseja ja matkoja niiden hallitusten jäsenille.

Monet kurssit ovat kalliita: esimerkiksi suosittu, joka vuosi järjestettävä kaksipäiväinen, Ruotsiin suuntautuva kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi maksaa noin 1 000 euroa henkilöltä. Vuonna 2006 Porvoosta foorumiin osallistui 10 henkilöä ja vuonna 2007 kahdeksan henkilöä. Samat nimet toistuvat tälläkin osallistujalistalla vuodesta toiseen. Epäselväksi on jäänyt, mitä matkoilla on opittu.

Pelkästään vuonna 2005 kaupunginhallituksessa hyväksytyt matkat ja kurssit jakautuivat poliittisille puolueille seuraavasti: RKP 46 päivää, SDP 42 päivää, KOK 24 päivää, KESK 12 päivää, VIHR 5 päivää, VAS 0 päivää ja SIT 0 päivää.

Porvoon kaupunginhallitus vastasi valtuustoaloitteeseeni 12.2.2007: Tarvetta kurssi- ja matkailumäärärahojen säännöille ei ole. Kaupunginhallituksen sihteeri oli selvittänyt, että vuosina 2006 ja 2007 valtuutettujen koulutusmääräraha oli 4500 euroa ja siitä käytettiin vuonna 2006 yhteensä vain 992 euroa. (vrt. mm. edellä mainittu kymmenen hengen ryhmä talous- ja rahoitusfoorumissa, kuluja yli 10 000 euroa tältä kurssimatkalta ilman päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia).

Porvoon kaupunginhallitukselta saamani vastauksen perusteella on uskottava, että Porvoon poliitikkojen vuosittainen kurssittelu ja muu matkustaminen on oudon halpaa tai jopa ilmaista lystiä.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)
kansanedustaja (sit. PS)

Mielikuvia ja tosiasioita Porvoon velkatilanteesta

Kiinteistöpäällikkö Maarit Ståhlberg antaa ymmärtää (Uusimaa 22.3.2007 ja Itäväylä 18.3.2007), että huoleni Porvoon kaupungin lisävelkaantumisesta vuonna 2006 ei olisi aiheellinen. Hänen argumentointinsa heikkoutena on, että hän vertailee ainoastaan vuoden 2006 tilinpäätöstä saman vuoden talousarvioon.

Porvoon lainakanta asukasta kohden kasvoi kuitenkin 118 euroa vuonna 2006 ja oli vuoden lopussa 2 328 euroa jokaista porvoolaista kohden. Näin tapahtui, vaikka verotulot kasvoivat voimakkaasti ja investointiohjelmasta osa jäi toteuttamatta.

Viereinen kaavio osoittaa Porvoon kaupungin velkaantumisen 1997 – 2006. Velka on kasvanut 10 vuodessa 127 %.

 

Kun korkeasuhdanteen aikana velkaa kasvatetaan jatkuvasti, voidaan vain kysyä, milloin velkoja aletaan lyhentää.

Vaalirahoitus saatava läpinäkyväksi!

Viime aikoina mediassa on käsitelty puolueiden vaalirahoitukseen liittyviä ongelmia. Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja OTT Antti Pihlajamäki on vaatinut, että vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä ja puolueiden tulisi ilmoittaa rahalähteensä. Hänestä poliittisten toimijoiden seurantaa pitäisi tiukentaa säätämällä ehdokkaiden ja puolueiden lahjonta rikokseksi kuten monissa Euroopan maissa.

Yleisradion ajankohtaisohjelmassa A-Pisteessä on käsitelty useita kertoja mm. rakennusliikkeiden sekä poliitikkojen ja virkamiesten välisiä suhteita. Muutamia esimerkkejä on löytynyt Porvoostakin, jostakin syystä paikallismedia vaikenee näistä tapauksista. A-Pisteen juttuarkistosta löytyi 1.4.2005 lähetetty ohjelma puolueiden vaalirahoituksen lähteistä otsikolla: “Kokoomus, demarit ja rakennusliikkeet – pyhä kolmiyhteys Uudellamaalla.” Toimittaja oli tutustunut erään poliitikon vaalirahoituksen poliisitutkinnasta laadittuihin pöytäkirjoihin.

“Pöytäkirjoista käy ilmi mielenkiintoinen seikka: Kaikkien rakennusliikkeiden edustajat kertovat, että Järvenpäässä on perinteisesti rahoitettu kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kampanjointia. Samaa linjaa tunnutaan noudatettavan myös useimmissa muissa Uudenmaan kunnissa. Ja useissa juuri demarit ja kokoomus ovat valtapuolueita ja juuri valta-akselin ryhmille näyttää kanavoituvan rakennusliikkeiden raha. Erään rakennusliikkeen edustaja mainitsee poliisikuulusteluissa vielä erikseen, että Porvoossa rahoitetaan myös RKP:n kampanjointia. Tämä on ymmärrettävää sillä RKP on Porvoossa suurin puolue.”

Porvoossa kaupungin etuja valvoo RKP, SDP ja KOK. Jos tänne vakiintuneita käytäntöjä, maan tapaa, joku uskaltaa kyseenalaistaa, työntävät Hyvä Veli -puolueen edustajat kyselijät sivuraiteille ja leimaavat heidät joukkovoimalla “yhteistyökyvyttömiksi”. Suomalaisessa Hyvä Veli -järjestelmässä ei ole palvelusta ilman vastapalvelusta!

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.), Porvoo

Porvoon arvotontit avoimeen myyntiin!

Porvoon kaupunki on suurmaanomistaja, jolla on kaavoitusmonopoli. Moni voisi luulla, että kaupunki rikastuisi maanmyyntituloillaan, mutta ei, velkaantuu vaan lisää. Jo vuosikausia kaupunki on myynyt maaomaisuuttaan eräille tahoille huomattavasti alle markkinahinnan.

Uusimaassa oli 25.2. uutinen, jonka mukaan Porvoon kaupunki eli tässä tapauksessa kaupunginhallitus on myynyt 2006 Osuuskauppa Oslan kiinteistöyhtiölle market-tonttimaata 7 047 neliötä hintaan 378 000 euroa. Yleensä kaupunginvaltuusto on päättänyt kiinteistökaupoista, jos kauppahinta yksittäisessä kaupassa ylittää 300 000 euroa.

Ihmettelen, miksi monien kauppaliikkeiden haluamaa automarket-maata on myyty yhdelle yritykselle Porvoossa aravahinnalla, eli samalla hinnalla kuin maata on myyty Porvoon omistamille vuokra-asuntoyhtiöille Porvoon A-Asunnot Oy:lle ja Kiinteistö Oy Peiponaholle.

Kuninkaanportin liikenneasematontin myyntimenettelyssä noudatettu avoimuuden periaate on tuomassa kaupungille maksimaalisen myyntivoiton tästä yhdestä tontista. Saadut tarjoukset tontista liikkuivat välillä 547 950 euroa – 1 800 000 euroa.

Koska kopioita tarjouksista ei oltu jaettu kaupunginvaltuuston esityslistan mukana, en tiedä, mitkä tekijät aiheuttivat näin suuren hintahaitarin. Joka tapauksessa Oy Shell Ab teki korkeimman tarjouksen ja sille tontti päätettiin myydä.

Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni Porvoon kaupungin omistama arvotontti myydään samoilla periaatteilla kuin liikenneasematontti.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Oliko vanhan kaupunginjohtajan kokonaispalkka sittenkin parempi?

Viime aikoina paikallislehdistössä on keskusteltu Porvoon uuden kaupunginjohtajan Marcus Henricsonin (RKP) 10 000 euron suuruisesta kuukausipalkasta. Monet ovat sitä mieltä, että uudelle johtajalle olisi riittänyt vanhan kaupunginjohtajan palkka, 8 375 euroa kuukaudessa.

Ihmettelen, miksi julkisuudessa ei ole käsitelty muita virkasuhteeseen liittyviä etuja, joita vanhalla kaupunginjohtajallamme Per-Håkan Slottella (RKP) on ollut. Kaupunginhallituksen pöytäkirjojen mukaan Slottelle myönnettiin vuonna 2006 lupa osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ulkomailla, yhteensä 27 työpäivää.

Neljän viimeisen vuoden aikana noin 20 Slotten ulkomaanmatkapäivää on liittynyt öljyntorjuntaan ja noin 20 ulkomaanmatkapäivää Euroopan historiallisten kaupunkien liiton kokouksiin. Saksalaisessa ystävyyskaupungissa Dinkelsbühlissä on vierähtänyt kymmenkunta päivää, lisäksi muihin ystävyyskaupunkimatkoihin on käytetty runsaat 10 päivää. Kaupunginjohtajan työvierailuihin Venäjälle, Unkariin ja Tanskaan on käytetty runsaat 10 päivää. Lisäksi on yksittäisiä matkoja mm. Norjaan ja Ruotsiin.

Virkamiehen ulkomaanmatkojen ajalta kaupunki maksaa hänelle normaalia palkkaa, verovapaita ulkomaanpäivärahoja, lentolippuja, hotellimajoituksia, taksimatkoja, ravintolalaskuja jne. En tiedä, paljonko koko lysti maksoi vuonna 2006. Laskun loppusumma riippuu paljolti matkustusluokista ja hotellimajoitusten tasosta.

En tiedä sitäkään, kuinka kaupunginjohtajan ulkomaanmatkat ovat olleet hyödyksi niiden maksajille eli tavallisille porvoolaisille, joiden peruspalvelut eivät aina näytä toimivan edes tyydyttävällä tavalla. Lisäksi ratkaisemattomia ongelmia on paljon erityisesti Porvoon kaupungin investointipuolella ja velkaantumisessa, joten töitä olisi riittänyt kotikentälläkin.

Toivon, että osaavat ja osallistuvat valtuutetut Mikaela Nylander (RKP) ja Matti Nuutti (SDP) ovat neuvotelleet Henricsonin kanssa johtajasopimuksen, jonka myös kaikki kuntalaiset ja heidän edustajansa voivat hyväksyä. Henricsonin kirjallisessa johtajasopimuksessa on kohta Matkustussääntö. Sen mukaan “Noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustussäännöksiä (KVTES), kuitenkin niin, että kaupunginjohtaja itse päättää matkustustavasta ja -luokasta sekä majoituksesta.”

Suullisesti lienee sovittu johtajasopimuksen ehtojen tarkemmasta tulkinnasta. Toivottavasti Nylander ja Nuutti ovat edellyttäneet, että uuden kaupunginjohtajan matkojen tulee liittyä pääasiallisesti kaupunkilaisten palvelutuotantoon sekä kaupungin talouden ja hallinnon hoitamiseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner

kaupunginvaltuutettu (sit.)