Julkishallinnon kallis kokovartalokorruptio

Marraskuun 11.-12. päivä pidetyssä Porvoon kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa käytettiin tuntikaupalla aikaa yksityiskohtaiseen keskusteluun vuoden 2010 talousarviosta. Pikkusummista väännettiin kättä kahden päivän ajan, kun taas 8.12. pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin olankohautuksella yli 9 miljoonan euron ylitykset kuluvan vuoden talousarvioon. Kyseessä ei ole uusi eikä yllättävä asia, vaan näin on Porvoossa toimittu jo vuosien ajan. Tulokset ovat nähtävissä kaupungin taloudessa, ja huonojen päätösten hinnan maksavat kuntalaiset.

Resursseja tuhlataan epämääräisiin strategioihin ja niihin liittyviin tuloskortteihin, kun tosiasiassa kaiken suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon pitäisi tapahtua talousarvion ympärillä. Nähdäkseni keskeinen ongelma on, että meillä Porvoossa ei ole ollut vuosikausiin ammatillisesti pätevää johtoa, sillä jäsenkirja ja suhteet ovat perinteisesti painaneet virkoja jaettaessa ammattitaitoa enemmän.

Helsingin Sanomissa julkaistiin 1. päivä joulukuuta kunnallispolitiikan dosentti, JHTT Silvo Kaasalaisen laatima erittäin ajankohtainen vieraskynäkirjoitus, jossa kyseenalaistettiin Suomen asema maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukossa juuri poliittisten virkanimitysten yleisyyden tähden. Kaasalainen kutsui valtion- ja kunnallishallinnon poliittisia virkanimityksiä osuvasti “julkishallinnon kokovartalokorruptioksi”. On jo aikakin, että tästä maamme tavasta puhutaan ääneen ja toivon, että avoin keskustelu aiheesta johtaa ajan myötä vanhojen mallien murtumiseen ja aidosti korruptoimattomaan päätöksentekoon. Kuten Kaasalainen kirjoituksessaan totesi, eivät pelkät poliittiset ansiot tee ihmisestä virkaan ammatillisesti päteviä – vain poliittisesti sopivia.

Kyläkoulujen lakkauttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa!

Kyläkoulujen lakkauttamiset ovat herättäneet viime aikoina runsaasti kiivasta keskustelua. Osallistuin tiistaina 1.12. Suomenkylän koulussa järjestettyyn tilaisuuteen. Kodikas, yli 100 vuotta toiminut koulu sijaitsee turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä luonnon keskellä, kuitenkin vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Koulu on menestynyt erinomaisesti useissa valtakunnallisissa osaamista mittaavissa ja muita taitoja vaativissa kisoissa. Ympärillä asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet alueelle nimenomaan turvallisen koulun takia. Saman viikon lauantaina 5.12. osallistuin mielenosoitukseen, jossa vaadittiin Porvoon kyläkoulujen säilyttämistä. Paikalla oli useita kymmeniä vanhempia lapsineen.

Lakkauttamispäätöksiä on perusteltu vaikean taloustilanteen edellyttämillä säästötavoitteilla, mutta tosiasiassa kysymys on priorisoinnista. Koulupäätökset ovat mitä suurimmassa määrin poliittisia. Venäjän professuuri maksaa 50 000 euroa vuodessa eli seitsemän vuoden sopimusaikana 350 000 euroa Porvoolle. Albert Edelfelt –koulun rakentamisen hinnaksi tuli kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa euroa, mikä on puolet enemmän kuin alkuperäinen kustannusarvio osoitti. Tällaisten jättisummien rinnalla kyläkoulujen lakkauttamisista saatavat säästöt ovat pikkurahoja. Jos Porvoo olisi sijoittanut 20 miljoonaa eri koulujen pahimpien teknisten vikojen korjaamiseen ja kyläkoulujen säilyttämiseen olisi tilanne myös useiden kuntalaisten kannalta toivottu.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavien palveluiden leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, josta koituu pahimmillaan pitkällä tähtäimellä suuri lasku yhteiskunnan maksettavaksi. Itse tulen valtuustossa äänestämään kyläkoulujen säilyttämisen puolesta

Perussuomalaisia arvoja Porvoon 2010 talousarviokäsittelyssä

Valtuuston talousarviokokouksessa hyväksyttiin viisi käyttötalouden nettomäärärahaa eri toimialoille, muutama isompi investointikohde ja joitakin taloudellisia sekä toiminnallisia tavoitteita. Lisäksi korvamerkittiin tiettyjä määrärahoja. Lopuksi todettiin, että on jätetty useita pöytäkirjamerkintöjä ja äänestettiin toivomusponsista, joita ei edes luettu ääneen kokouksessa tai jaettu valtuustolle. Viime vuosina juuri mitkään näistä valtuustotasolla ”sitovista” asioista eivät ole toteutuneet; ylityksiä on tullut 5-15 miljoonaa euroa vuodessa ja investoinnit ovat paisuneet alkuperäisistä arvioista. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti useita säästökohteita ja muutaman menolisäyksen samalla sitovuustasolla kuin valtuusto käsittelee talousarviota.

 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010–2012 -asiakirjoissa Mannerheiminkadun sillan kokonaiskustannusarvioksi oli esitetty 5,3 miljoonaa euroa. Eräiden arvioiden mukaan matala silta maksaisi kaksi miljoonaa enemmän kuin korkea. Esitimme valtuustossa, että vain halvimman siltavaihtoehtomallin valmistelutyötä jatkettaisiin. Lisäksi esitimme, että Kuninkaanportin alueen kiinteistöjen vuokrasopimukset ja vastaavat muut vanhat ja uudet sopimukset selvitetään ja otetaan tarkkailuun. Virkamiesten sopimusvaltuuksia tulisi mielestämme rajoittaa siten, että he saisivat neuvotella maksimissaan 3-5 vuoden vuokrasopimuksista, jotka tuotaisiin valtuustolle tiedoksi talousarviovuoden aikana.
Kirjoittaessaan puhtaaksi edellä kuvattua esitystämme oli hallinto maininnut valtuustolle jaetussa äänestyspohjatekstissä ainoastaan seuraavaa: ”1 milj. euroa Mannerheiminkadun siltavaihtoehdot: ohjeistus valmistelulle kaupunginvaltuustotasolta.” Kysyessäni hallintojohtaja Outi Lumijärveltä ja talousjohtaja Raija Vanialalta, kuka oli muuttanut talousarvioesitystämme asiasisältöä, ei kukaan tunnustanut. Tämä episodi ei lisää luottamusta Porvoon hallintoa kohtaan!

 Valtuustoryhmämme esitti, että Kuninkaanportin liittymäselvitystä ei jatkettaisi, koska Porvoon kaupungilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa tätä noin kahden miljoonan euron hanketta. Esitimme myös, että Taidetehdas-sopimuksia ei lähdetä toteuttamaan. Näin saataisiin säästöä noin miljoona euroa vuositasolla seuraavat 20 vuotta. Vain hölmöläinen luovuttaa ilmaiseksi kiinteistönsä ja menee siihen sitten vuokralaiseksi! Kaikki Länsirannan ja Taidetehtaan tontit tulisi myydä julkisen tarjouskilpailun perusteella tahoille, jotka ovat valmiita maksamaan markkinahinnan näistä keskusta-alueen arvotonteista.

 Mielestämme Porvoon A-asuntojen tuottotavoite 150 000 euroa olisi pitänyt poistaa talousarviosta, sillä yhtiön talous ja asukkaiden maksukyky eivät lama-aikana kestä ylimääräisiä rasitteita. Hävisimme tämän äänestyksen kuten myös esityksemme grafiikan-pajan toiminnan turvaamisesta.

 Kaiken kaikkiaan esitimme monta miljoonaa euroa enemmän säästöjä kuin uusia menokohteita. Halusimme lisärahaa omaishoidontukeen ja lasten kotihoidontukeen ja osittain nämä meille tärkeät tavoitteet toteutuivatkin. Kyläkoulut olisimme säilyttäneet ennallaan, mutta tietyt liikemiespiirit ja hyvä veli -verkostot olisivat saaneet meiltä kylmää kyytiä.

Porvoo-konsernin kaikki työpaikat julkiseen hakuun!

Olen jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen, jossa pyydän Porvoon kaupunginvaltuuston apulaiskaupunginjohtajan viran hoitamista koskevan päätöksen kumoamisesta. Suomen perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Valinta virkaan tulee tehdä soveltaen kuhunkin virkaan säädettyjä kelpoisuusehtoja ja perustuslaissa mainittuja yleisiä nimitysperusteita sekä laeissa ja muissa säännöksissä määrättyjä erityisiä perusteita. Laki kunnallisesta viranhaltijasta määrää, että virat ja toimet pitää panna julkiseen hakuun. Kuitenkin ilman hakumenettelyä voidaan virkasuhteeseen ottaa henkilö määräajaksi. Porvoon omat, perustuslakia ja muita lakeja alhaisemman hallinto- ja toimintasäännön 32 §:n mukaan virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on henkilön ottaminen sellaiseen virkaan, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kaupungissa työsopimussuhteessa tai määräaikaisena viranhaltijana vähintään kuusi kuukautta ja määräaikaisen kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen. Edelleen ”Apulaiskaupunginjohtajan, sivistysjohtajan, sosiaali- ja terveysjohtajan, teknisen ja ympäristöjohtajan sekä pelastusjohtajan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.” Porvoon kaupunginvaltuustolle ei valintakokouksessa esitetty asianmukaista selvitystä Fredrick von Schoultzin kelpoisuudesta.

Porvoon apulaiskaupunginjohtajan yhtenä kelpoisuusvaatimuksena on hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Fredrick von Schoultz on jo aikaisemmin kertaalleen valittu Porvoon vt. apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi ilman julkista hakumenettelyä. Kyseistä tehtävää hän on hoitanut 16.7.2007-31.12.2007, yhteensä viisi ja puoli kuukautta. Tämän lyhyehkön työjakson aikana ei mielestäni voida katsoa, että hän olisi saavuttanut hyvää perehtyneisyyttä kunnallishallintoon.

Jos Porvoon apulaiskaupunginjohtajan virka jälleen täytetään ilman normaalia, julkista hakuprosessia, saa von Shoultz osakseen erityiskohtelua, jota kukaan muu kyseisestä virasta kiinnostunut potentiaalinen hakija ei voi saada. Mikäli hän hoitaa apulaiskaupunginjohtajan virkaa 1.10.2009-31.8.2010 eli yhteensä 11 kuukautta, voidaan hänet kaiken lisäksi Porvoon hallinto- ja toimintasäännön 32 §:n mukaan valita sijaisuuden päättyessä vakituiseksi viranhaltijaksi ilman minkäänlaista hakumenettelyä. Tämä ei ole uutta, sillä näin Porvoossa on toimittu useissa viranhakumenettelyissä aikaisemminkin.

Kunnan alhaisilla johtosäännöillä ei pitäisi voida kiertää systemaattisesti perustuslain ja muiden lakien määräämiä virkanimitysten pääsääntöjä. Porvoo-konsernin kaikki työpaikat tulisi aina laittaa julkiseen hakuun ja valita tehtäviin ne henkilöt, jotka parhaiten täyttävät työssä vaadittavat kriteerit. Myös kuntien tuottavuuden parantamiseksi olisi ensiarvoisen tärkeätä valita niiden kaikkiin tehtäviin – ja erityisesti johtajatasolle – työmarkkinoiden parhaat mahdolliset voimat.

Toivo- ja Unelmapuolue tuuliajolla?

Entisten valtuutettujen Risto Anttosen (kok, kauppakamarimies) ja Bengt Dahlqvistin (sd, ay-mies) viimeaikaiset kirjoitukset perussuomalaisista vaativat muutaman kommentin. Minä en ole väittänyt haastattelussani minkään puolueen olevan tuuliajolla – en edes demareiden, vaikka aihetta tähän epäilemättä olisi, kun katsoo heidän toimintaansa eri tasoilla ja eri vaaleissa. ‘Tuuliajolla’-sanan lisäsi jo valmiiseen haastattelutekstiini Uusimaan erikoistoimittaja Jyrki Hämäläinen ilmeisesti tarkoituksenaan värittää tekstiä siten, että joku – kuten Bengt Dahlqvist – voisi luulla minun tätä kyseiseen asiayhteyteen sopimatonta sanaa käyttäneen. Ja täydestä meni!

Vaikka perussuomalaisten vaalibudjetit ovat olleet mitättömiä suuriin ja mahtaviin valtapuolueisiin kuten kokoomukseen ja demareihin verrattuna, ovat perussuomalaiset menestyneet kohtuullisen hyvin presidentinvaaleissa 2006, eduskuntavaaleissa 2007, kunnallisvaaleissa 2008 ja europarlamenttivaaleissa 2009. Puolueemme tarjoaa selkeän ja oikeudenmukaisen, tavallisen kansalaisen etuja ajavan vaihtoehdon vanhojen puolueiden harjoittamalle kabinettipolitiikalle, jossa Porvoon demarit ovat kunnostautuneet viimeisten vuosikymmenten aikana ja kokoomuskin sattuneesta syystä viime vuosina. Kuka tietää, montako poliittisin perustein valittua virkamiestä em. puolueilla ja RKP:lla on Porvoon kaupungin ja sen ylläpitämien lukuisien yhteisöjen palkkalistoilla ja mitä he tekevät?

Kunnallisvaalien 2008 jälkeen Porvoon RKP, demarit ja kokoomus jakoivat jälleen vanhan kaavan mukaisesti kaikki tärkeimmät luottamustehtävät keskenään. Näitä ovat valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kaikki puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet sekä lisäksi kaikki osakeyhtiöiden, liikelaitosten, yhdistysten, säätiöiden, kuntayhtymien yms. elinten luottamustehtävät, joihin perussuomalaiset eivät – vastoin demokraattisten kuntavaalien tulosta – saaneet yhtään edustajaansa. Ja sitten vielä nämä mahtailevat herrat kehtaavat toistuvasti räksytellä perussuomalaisille oikean piskilauman tavoin!

Ennen seuraavia lehtikirjoituksia kehottaisin Anttosta ja Dahlqvistia tutustumaan perussuomalaisten todelliseen toimintaan ja politiikkaan osoitteessa www.perussuomalaiset.fi. Sieltä pääsee lukemaan myös puoluettamme 12 vuotta jämäkästi johtaneen Timo Soinin kirjoituksia. Oikea tieto perussuomalaisten harjoittamasta politiikasta vähentäisi myös suvaitsemattomuutta ja tunkkaisia ennakkoluuloja, joita molemmilla herroilla näyttää meistä olevan.

Kaupunginjohtajan työpaikka – kotikaupungissa vai maailman golfkentillä?

Porvoota viimeiset kaksi vuotta johtanut kaupunginjohtaja Marcus Henricson (RKP) viihtyy työaikana hyvin ulkomailla ja myös kotimaisilla golf-kentillä. Vuosina 2007-2008 Henricson oli ulkomaanmatkoilla tiettävästi ainakin 50 päivää, kuten alla olevasta, saamiini asiakirjoihin pohjautuvasta taulukosta käy ilmi. En ole saanut käsiini yhtään matkakertomusta, josta voisin päätellä matkan tarkoitusta ja sen mahdollisesti tuomia hyötyjä sen rahoittajille eli porvoolaisille veronmaksajille.

Porvoon kaupunginvaltuutettuna tunnen suurta huolta Porvoon kaupungin useita vuosia jatkuneesta talouden huonosta hoitamisesta ja sitä seuranneesta suuresta velkaantumisesta. Säännöllisesti joka vuosi Porvoon kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion sitovat menomäärärahat on ylitetty valtavilla summilla. Parhaillaan tarkastuslautakunta käsittelee kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöstä. Porvoon toimintakulujen piti olla 272 miljoonaa euroa, mutta ne olivatkin 288 miljoonaa, eli menoja oli lähes 16 miljoonaa euroa liian paljon. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka monta kaupunginjohtajan ulkomaanmatkaa sisältyy näihin ylityksiin, sillä myös yleishallinnon määrärahat ylittyivät.

Tämä on syy, jonka vuoksi haluan herättää keskustelua siitä, mitä Porvoon kaupungin taloudesta vastaava ykkösvirkamies tekee virka-aikana. Mielestäni kaupunginjohtajan tärkein velvollisuus ei ole juosta kissanristiäisissä ympäri maailmaa, vaan huolehtia siitä, että Porvoon talous ja hallinto on kunnossa ja että koko kaupungin organisaatio noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota.

On turhauttavaa seurata vuodesta toiseen Porvoon RKP:läisten amatöörijohtajien kyvyttömyyttä ison organisaation johtamistyöhön.

Tämä työn tekemiseen liittyvä ongelma on syytä ottaa esille erityisesti nyt, kun valtuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) jälleen johtaa työryhmää, joka valitsee Porvoolle uutta kaupunginjohtajaa. Porvoon kaupungilla ei yksinkertaisesti ole enää varaa epäonnistua tässä valinnassa.

Kaupunginjohtaja Henricsonin matkat 15.6.2007 – 29.10.2008 , yhteensä 50 päivää

15.-17.6.2007 Viborg, Tanska 3 päivää

16.-20.7.2007 Hancock,Kanada + Nylander 5 (lentoliput á 4078,60 euroa, lentoliput yhteensä 8 157,20 euroa)

4.-8.9.2007 Ranska 5 (matkalasku 3364,96 euroa)

23.-26.10.2007 Surgut, Venäjä 4 (matkalasku 1386,84 euroa)

8.-9.11.2007 Bryssel, Belgia 2

22.-23.11.2007 Köpenhamina, Lund 2

6.-7.2.2008 Tukholma, Ruotsi (laivalla) 2

28.-29.2.2008 Tukholma, Ruotsi (lentok.) 2

12.-14.3.2008 Riika, Latvia 3

6.-8.6.2008 Viljandi, Viro 3

14.-16.5.2008 Bryssel, Belgia 3

23.-24.5.2008 Vänortsmöte 2

19.-21.7.2008 Ranska, Dinkelsbühl, Saksa 3

6.-11.8.2008 Dalvik, Islanti 5

3.-6.9.2008 Reykjavik, Islanti 4 (matkalasku: 3777,40 e)

28.-29.10.2008 Växjö, Ruotsi (lentok.) 2

yht. 50 matkapäivää

Miksi golfia pelataan virka-aikana?

Tuoreessa Kuntalehdessä (30.4.2009) oli sivulla 14 varsin erikoinen ilmoitus: “Porvoon kaupunki kutsuu kuntien johtajia SM-Golf-kilpailuun Porvooseen 7.-8.8. 2009. Kilpailu on kaksipäiväinen. Perjantaina 7.8. pelataan Virvik Golfin kentällä Virvikissä klo 11 alkaen ja lauantaina Kullo Golfin kentällä…” Porvoon johtava asiantuntija (sd) ja hallintopäällikkö (r) ovat tilaisuuden yhteyshenkilöitä, molemmat Porvoon kaupungin pitkäaikaisia poliittisia virkailijoita.

Nyt kun Porvoon kaupunki lomauttaa henkilökuntaa, joka tuottaa välttämättömiä peruspalveluja kuntalaisille, olisi vihdoinkin syytä keskustella myös siitä, minkälaisia poliittisia virkailijoita kaupunkikonsernin palveluksessa on ja minkälaisilla valintamenettelyillä heidät on virkoihinsa asetettu. Lisäksi tulisi käynnistää keskustelu siitä, mitä he tekevät “työkseen”; tuottavatko he kuntalaisille jotakin hyödyllistä vai syövätkö he vain yhteisestä kuormastamme?

Esimerkiksi kaupunginjohtaja Marcus Henricson (r) on viettänyt kahden virassaolovuotensa aikana noin 50 työpäivää ulkomailla. Koska en ole saanut käsiini yhtäkään matkakertomusta, en tiedä, miten hänen ulkomaanmatkansa ovat liittyneet hänen rooliinsa kaupunginjohtajana, jonka tärkein työ ja vastuualue on käsittääkseni Porvoon talouden hoitaminen. Lisäksi Henricson on pelannut useita kertoja golfia työaikana mm. rakennusliikkeiden edustajien kanssa ja katsonut oikeudekseen periä näiltä pelimatkoilta myös kilometrikorvaukset Porvoon kaupungilta.

En voi käsittää, kuinka golfia voidaan pelata virka-aikana ja miksi kaupunki maksaa kilometrikorvaukset ajoista pelipaikoille. Nyt tätä RKP-vetoista, mädännäistä hallintokulttuuria ollaan näköjään levittämässä kaikkiin Suomen kuntiin, joissa toden teolla kamppaillaan kuntatalouden ongelmien ja peruspalvelujen järjestämisen kanssa.

Porvoo elokuvateatterin ja keilaradan ylläpitäjäksi?

Vaikka Uusimaan (8.4.2009) mukaan Taidetehdas-asiassa ei ole enää tulossa suurempia muutoksia, toivon, että asiaa edelleen harkitaan ennen lopullista päätöksentekoa. Koko projektia pitää tarkastella huolella erityisesti Porvoon kaupungin ydintoimintojen ja talouden kannalta. Mielestäni tämä on Porvoon kaupunginjohtajan tärkeimpiä työtehtäviä tällä hetkellä. Olisi ollut hyvä saada ajoissa tietoa koko Taidetehtaan alueen toiminnoista ja sitten vasta miettiä siihen sopivaa toteuttamismallia. Nyt tämä suuren luokan hanke tuodaan valtuustoon muodossa ota tai jätä, kaikki yhdellä kerralla. Alueelle suunnitellaan asuntoja, kauppakeskusta, hotellia ja kulttuuritoimintoja.

Haluaisin saada tarkempaa tietoa ns. “mediakeskuksen” toiminnasta, jonka suuruus on suunnitelmissa 1 990 neliötä ja vuokra lähes 400 000 euroa vuodessa. Mielestäni sen nimi johtaa harhaan, sillä kysymys on elokuvateatterista, jonka kellarissa on keilarata. Ihmettelen, onko Porvoon kaupungin ydintoimintaa olla mukana riskinkantajana ja rahoittajana elokuvateatterin ja keilaradan ylläpidossa samalla kun kyläkouluja ajetaan alas. “Mediakeskus” on kallis osa projektia. Jos yksityiset yritykset ovat kiinnostuneita siitä, ne voisivat rahoittaa ja rakentaa sen omalla riskillään, jota ei pitäisi siirtää kaupungin vastuulle.

On varmasti tarpeellista kehittää Porvoon kaupungin ylläpitämää matkailua ja sen hallintoa, mutta onko matkailun paras sijaintipaikka länsirannalla, kaukana vanhasta kaupungista. Myös matkailun yhtiöittämistä on vaikea ymmärtää. Tuntuu siltä, että jälleen halutaan piilottaa verovaroilla ylläpidettävää kunnallista toimintaa ja sen taloutta osakeyhtiön tarjoaman suojaverhon taakse.

Olemmeko todella valmiita tuhlaamaan mahdollisesti miljoonia euroja tähän länsirannan projektiin, vaikka olennaista tietoa ja laskelmia koko hankkeesta puuttuu edelleen. Emme tiedä, paljonko rakennusyhtiö sijoittaa Taidetehtaan korjaukseen, jonka se sitten vuokraa kaupungille (6 940 neliötä, vuosivuokra 670 000 euroa). Huonoa vuokramallissa on myös tilanne 20 vuoden jälkeen, jolloin kaupungilla olisi oikeus lunastaa Taidetehtaan tilat takaisin omistukseensa tai vaihtoehtoisesti jatkaa vuokralaisena, jolloin “vuokran suuruus tarkistetaan markkinahintaiseksi, mikä käytännössä merkitsee rajua vuokrankorotusta”. Myös alueen kunnallistekniikan rakentamisen hinta on mielenkiintoinen tieto, joka puuttuu.

Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka paljon Taidetehtaan projekti kokonaisuudessaan maksaisi Porvoon kaupungille. Näin aikana, jolloin Porvoo sulkee kaksi kyläkoulua virkamiesten esittämiin heikkotasoisiin “säästölaskelmiin” vedoten! Näin aikana, jolloin puhumme koko henkilöstön lomautuksesta ja muista peruspalvelujen leikkauksista! Kun puuttuvat tiedot on saatu, voimme edes osittain ottaa kantaa siihen, kuinka kalliiksi tämä “osamaksu-leasing-vaihtokauppa-sopimus” tulee veronmaksajille. Huono taloudellinen tilanne ei saa johtaa siihen, että kaupungin menoja sidotaan vuosikymmeniksi eteenpäin sopimuksilla, joiden yksittäiset maksuerät hukutetaan kaupungin budjettiin. Tämä ajatus- ja toimintatapa on osasyy Porvoon talouden huolestuttavaan epätasapainoon.

Taidetehtaan talous pimennossa

Taidetehtaan ja sen ympäristön suunnitelmat alkavat vihdoin saada muotoa. Uusimaan (10.2.2009) mukaan valtuusto päättää pian asemakaavasta, kiinteistönluovutussopimuksista, rakennusoikeudesta maksettavasta hinnasta sekä “liiketoimintasuunnitelman kaltaisesta paperista”.

Tyypillistä kaupungin talouden hoitoa on haluttomuus ottaa minkäänlaista kantaa koko hankkeen kustannuksiin. Alueen hyvä lopputulos on tietenkin tärkeä, mutta tämä ei voi toteutua ilman tarkempia tietoja taloudesta. Viikko sitten valtuusto sai suullista informaatiota monimutkaisista järjestelyistä, joita kehittäjäryhmä on tehnyt.

Koko alueen rakennusoikeus on tämän hetken tietojen mukaan 41 100 kerros-m2 ja sen arvo mahdollisesti 14-20 miljoonaa euroa. Kaupunki luovuttaa tämän alueen kehittäjäryhmälle. Ensimmäinen osa, 31 300 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, luovutetaan hintaan 675 000 euroa.

Yksi syy tähän matalaan hintaan näyttää olevan se, että kehittäjäryhmä on luvannut puhdistaa maa-alueita, mutta korkeintaan hintaan 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittäjäryhmä rakentaa alueelle kunnallistekniikan eli kadut ja puistot, sekä suostuu vuokraamaan korjatun Taidetehtaan takaisin kaupungille.

Taidetehtaan noin 7 000 neliön suuruisen rakennuksen vuokraaminen aiheuttaa kaupungille 8,4 miljoonaa euroa pääomavuokrakuluja 20 vuoden aikana. Tämän lisäksi kaupunki maksaa normaalia vuokraa, jolla peitetään varsinaisia kiinteistökuluja.

Vaikka alueen toimintojen sisältö on houkutteleva, ei sen taloudellinen suunnitelma ole ollut riittävästi esillä. On mahdotonta tehdä vastuullista päätöstä tai edes arviota koko hankkeen taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisista riskeistä ilman tarkempia tietoja. Yleensä riskit on vastaavanlaisissa sopimuksissa ollut tapana siirtää kaupungille – siis veronmaksajille.

Kehotan kaupungin virkamiehiä ennen valtuuston kokousta selvittämään Taidetehdas-sopimusten aiheuttamat seuraamukset Porvoon kaupungin taloudelle. Lisäksi tulee laskea, millaiset kulut olisivat, jos kaupunki olisi itse kunnostanut Taidetehtaan, myynyt muut kaavoitetut maa-alueet markkinahinnalla ja hoitanut kunnallistekniset työt itse.

Jos jatketaan tällä kehittäjävetoisella tiellä, täytyy olla tietoa siitä, paljonko alueen kunnallisteknisten töiden arvoidaan maksavan, kuinka arvokas Taidetehtaan korjaus on ja mihin laatutasoon se korjataan. Vasta kun nämä asiat ovat tiedossamme, voimme arvioida toteutumismallin hintaa. Nyt on riskinä, että Porvoon kaupunki maksaa miljoonia ylimääräistä tämän alueen rakentamisesta ja menettää huomattavan summan maanmyyntituloja.

Kaikki vihanlietsonta on vastenmielistä!

Vartissa julkaistiin 22.2. mielipidekirjoitus, joka sisälsi useita valheellisia väitteitä ja vihjailuja allekirjoittaneen toiminnasta kuntapolitiikassa, eduskunnan hallintovaliokunnassa ja täysistunnoissa. Mielipidekirjoittajan tosiasioita vääristävät väitteet osoittavat, että hänellä ei ole käsitystä siitä, kuinka lainsäädäntötyötä tehdään valiokunnissa ja eduskunnan täysistunnoissa.

Suosittelen hänelle oikeustieteen lisäopintoja esimerkiksi avoimen yliopiston kursseilla, jos julkinen kirjoittaminen tästä vaikeasta aiheesta edelleen kiinnostaa häntä. Vartin kirjoituksessa väitettiin, että eduskunta olisi jo käsitellyt ulkomaalaislain muutokset. Väitettiin myös, että perussuomalaiset olisivat äänestäneet lakia vastaan. Tosiasia on, että eduskunta käsittelee yli vuoden työn alla ollutta ulkomaalaislakia seuraavan kerran tiistaina 24.2.2009, jolloin on lakiesityksen toinen käsittely.

Ulkomaalaislaista äänestetään mahdollisesti tulevan viikon aikana, joten kukaan ei voi vielä tietää, mikä on äänestyksen lopputulos, ei edes kommunisti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hallintovaliokunnan valiokuntavastaavana ilmoitin jo keväällä 2008 valiokunnan puheenjohtajalle, että emme tule hallituksen esitystä sellaisenaan hyväksymään.

Sittemmin hallintovaliokunnassa tehtiin lakiesitykseen merkittäviä pykälämuutoksia. Tämä kaikki tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä. Valitettavasti hallintovaliokunnan mietintöteksti muutti viimeisen viikon aikana muotoansa monta kertaa ja viimeisimmät sanamuodot muuttuivat sellaisiksi, ettemme voineet tekstiä 12.12.2008 pidetyssä kokouksessa yksimielisesti hyväksyä.

Eduskunnan internet-sivuilta (http://www.eduskunta.fi) löytyvät linkit itse lakiesitykseen (HE 166/2007 vp.) sekä siitä laadittuun hallintovaliokunnan mietintöön, jonka loppuun on kirjattu allekirjoittaneen vastalause perusteluineen. Eduskunnan täysistunnossa 17.2.2009 pitämäni ulkomaalaislakiin liittyvä puhe löytyy niin ikään eduskunnan internet-sivuilta.

Maahanmuutosta on pystyttävä käymään asiallista ja rakentavaa keskustelua. Suomella tulee olla selkeä lainsäädäntö, yhdenmukainen oikeuskäytäntö ja riittävät taloudelliset resurssit, jotta maahamme tulevien ihmisten kotouttaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Lisäksi tarvitaan sujuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja kykyä järjestää tulijoille asunnot, kieliopinnot sekä muu koulutus ja tukea heidän työllistymistään.

Vartissa esitetyt valheelliset väitteet “rasismin lietsonnasta” osoittavat, että niiden esittäjä ei ole vaivautunut lukemaan puheitani tai kirjoituksiani ja on keksinyt omasta päästään mielettömiä tarinoita. Rasismi on vastenmielistä ja lietsonta rasismiin on rikos, josta seuraa rangaistus. Sanoudun jyrkästi irti kaikesta rasismiin liittyvästä toiminnasta.

Hernesoppaa ja keskusteluja

Tarjosimme lauantaina ystävänpäivän kunniaksi hernesoppaa ja keskusteluja kaupunkilaisille. Tilaisuudessa kävi useita satoja henkilöitä, mutta soppamme riitti hyvin kaikille nälkäisille. Kun tarjoilut aloitettiin kello 10.30, oli paikalla jonoksi asti väkeä.

Kolme tuntia kestänyt tilaisuus onnistui paremmin kuin hyvin. Kuuma hernesoppa maistui ja samalla tuli palautetta niin Porvoon asioista kuin myös valtakunnanpolitiikasta. Ihmiset ovat kautta linjan hyvin huolissaan Porvoon taloudesta.

Palautetta tuli mm. Taidetehtaan toistaiseksi salaisista sopimuksista, kiinteistön tulevasta kauppahinnasta, Porvoon virkamiesjohdon kohtuuttomista palkkaeduista, sihteerisopimuksesta, ruotsinkielisen koulutoimen tuoreista johtajanimityksistä, kyläkoulujen lakkauttamisen pelosta ja Albert Edelfeltin mammuttikoulun tarpeettomuudesta.

Porvoon ympäristön tila ja ympäristörikokset huolestuttivat myös kaupunkilaisia. Joku huomasi kysyä minulta, onko soppatykki se Porvoossa kadonnut hyväntekeväisyyteen lahjoitettu vempain. Ei ollut. Kysymyksessä oli Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajien soppatykki ja tarjoilusta vastasivat reippaat sinibaretit.

Kyllä osasivatkin keittää maukkaat sopat! Sain kentältä arvokasta palautetta, jota tulen hyödyntämään työssäni kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana.

TARJOAMME HERNESOPPAA YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ

la 14.2.2009 klo 10.30 – 13.30

LUNDIN edusta, Lundinkatu 12, Porvoo
Paikalla kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner ja  Porvoon
ps-valtuustoryhmän jäseniä, varajäseniä ja muita luottamushenkilöitä.

Porvoon ISON RKP:n ylimielisyys jatkuu!

Vaikka olen ollut mukana kunnallispolitiikassa 25 vuotta, pääsi Porvoon kaupunginvaltuuston kokous jälleen yllättämään minut. Kokouksen avasi vanhin valtuutettu, maanviljelijä Olof Blomqvist (RKP). Pidin kokouksessa muutaman minuutin puheenvuoron, jossa perustelin esitystäni, miksi perussuomalaisten olisi kuulunut saada valtuuston toisen varapuheenjohtajan paikka.

 Puheenjohtaja Blomqvist otti oikeudekseen häiritä puheenvuoroani koko ajan. Hän paukutteli puheenjohtajan nuijaa pöytään lähes koko puheeni ajan. Lisäksi hän häiritsi puhettani komennolla: “Asiaan”. Mielestäni puhuin koko ajan pelkkää asiaa, en asian vierestä. Tämän voi kuka tahansa tarkastaa helposti kuuntelemalla kokouksesta tehdyt nauhoitukset.

Valtuuston kokouksessa oli paljon uusia valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Oliko puheenjohtajan tarkoitus opettaa heille, että valtuuston kokouksissa ei arvoisan puheenjohtajan lisäksi saa puhua kukaan muu? Vai oliko hänen ylimielinen käyttäytymisensä kohdistettu henkilökohtaisesti vain minua kohtaan?

Linkki puheenvuorooni, joka kiihdytti puheenjohtaja Blomqvistin ja eräät muut.

Kun ISO RKP ottaa kakusta ensin

Porvoon kaupunginvaltuusto jakoi 14.1.2009 yhteensä 25 arvopaikkaa. Näitä ovat kaupunginhallituksen jäsenyydet, joita on 13 paikkaa, valtuuston 3 puheenjohtaja-paikkaa sekä lautakuntien puheenjohtajuudet, yhteensä 9 kappaletta.

Porvoon kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä, näistä perussuomalaisia on 5 eli 10 prosenttia. Perussuomalaisten valtuustoryhmä sai 5 valtuutetulla näistä 25 arvopaikasta yhden paikan, kaupunginhallituksen jäsenyyden, vaikka meidän olisi kuulunut vaalituloksen perusteella saada 2,5 paikkaa.

Kokoomus sai 8 valtuutetulla 4 arvopaikkaa (valtuuston 2. vpj-paikka + kaupunginhallitukseen 2 jäsentä + 1 ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajuus). Porvoossa kolme suurinta ryhmää, 16 valtuutetun RKP, 14 valtuutetun SDP ja 8 valtuutetun kokoomus, jakoivat keskenään lähes kaikki arvopaikat. En tiedä, käyttävätkö he omia pisteytystaulukoitaan kun jakoivat arvopaikat keskenään. Oletan, että käyttivät.

Jos kuntavaalien tulosta olisi kunnioitettu, perussuomalaiset ja vihreät, joilla on myös 5 valtuutettua, olisivat saaneet yhteensä 10 valtuutetulla 5 arvopaikkaa. Seuraavien viikkojen aikana kaupunginhallitus jakaa noin 200 luottamushenkilöpaikkaa 3 suurimman puolueen kesken. Kaupunginhallitus jakaa mm. Porvoon Energian hallituspaikat, Porvoon A-asunnot Oy:n hallituspaikat, muut yhtiöpaikat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt jne

Näin käy kun ISO ottaa kakusta ensiksi. Vaalien suhteellisuus ja äänestäjien tahto eivät käytännössä toteudu vaalipäivän jälkeen. Nykyisessä kuntalaissa ei ole vain porsaanreikiä, siinä on ISON RKP:n kokoinen aukko.

Miksi tosiasiat muuttuvat muunnelluksi totuudeksi?

Uusimaan uutisen ( 31.12.08 ) mukaan en olisi osallistunut valtuustokaudella 2005-2008 valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin, iltakouluihin ja yhteistyöhön. Koska väärää tieto leviää nopeasti myös muihin medioihin, halusin kertoa oman näkemykseni, joka sitten julkaistiinkin viikon kuluttua uudella (9. 1.) otsikolla “Ruohonen-Lerner vastaa” ja seuraava virke poistettuna: “Jatkossa toivon, että minulta kysyttäisiin minua koskettavista asioita ennen kuin ne uutisoidaan “totuutena”.

Valtuustokauden ensimmäiset kaksi vuotta 2005-2006 kuuluin vihreiden valtuustoryhmään sitoutumattomana eli ilman puolueen jäsenkirjaa. Tietääkseni joku tästä ryhmästä osallistui valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin. Vuodet 2007-2008 olen tehnyt tiivistä yhteistyötä valtuutettu Hannu Ikosen (sit.) kanssa, joka on osallistunut valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin ja välittänyt siten tietoa puolin ja toisin.

Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana 25 vuotta. Näiden vuosien aikana olen osallistunut lukuisiin konsulttivetoisiin iltakouluihin ja seminaareihin. Mielestäni iltakoulujen anti on ollut samaa luokkaa kuin Porvoon markkinoiden helppoheikkien. Viimeksi pari kuukautta sitten osallistuin valtuuston iltakouluun, jossa en oppinut mitään uutta, joten se oli omalta osaltani hukkaan heitettyä aikaa.

Kuluneen valtuustokauden aikana minut jätettiin kutsumatta joihinkin neuvotteluihin ja sain tietää niistä vasta jälkeenpäin. Lisäksi tilaisuuksia on pidetty eläkeläisten ja virkamiesten kalentereiden mukaisesti keskellä päivää, jolloin itse työskentelen Helsingissä, mikä on järjestäjien tiedossa.

Valtuustoryhmien väliseen yhteistyöhön minun on ollut vaikea sitoutua, koska oma arvomaailmani on niin etäällä valtaa pitävien vanhojen puolueiden edustajien arvomaailmasta. Vakaa tarkoitukseni on jatkaa entisellä tyylilläni, vaikka tiedän, että uudet ja vanhatkin valtuutetut yritetään sitouttaa eli “ostaa” erilaisilla etuoikeuksilla palvelemaan vanhaa järjestelmää ja sen valtaapitäviä.

Etuoikeuksia nauttivat pitävät visusti suunsa supussa ja yrittävät kaikin keinoin vaientaa “toisinajattelijat”, jotta voivat salata etuoikeutensa ja estää avoimen ja julkisen keskustelun vaihtoehtoisesta tavasta hoitaa yhteisiä asioita. Kysymyshän on usein siitä, kenen taskuihin yhteiset veroeuromme lopulta päätyvät. Nykyisin ne päätyvät liian usein taskuihin, joihin ne eivät mielestäni kuulu.

Irvistelyt, miesten väliset hamekankaan luovutukset, tyhmäksi nimittelyt ja sairaaksi leimaamiset jopa valtuuston julkisissa kokouksissa ovat osa tapakulttuuria, jonka ilkeilyn mestarit ovat tuoneet Porvoon valtuustosaliin. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on päättänyt, että valtuustojen puheenjohtajia tullaan kouluttamaan, jotta uusissa valtuustoissa perussuomalaisten mielipiteet ja puheenvuorot pysyvät aisoissa. Mielenkiinnolla odotan Porvoon poliittisen tapakulttuurin kehittymistä.

Voitto sananvapaudelle

Syyttäjä ja Porvoon teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja Matti Arvinen (SDP) vaativat minulle rangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta käsiteltyäni vuosina 2004-2005 internet-vaalisivuillani eräitä Arvisen kyseenalaisia toimia Porvoon kunnalliselämässä.

 Porvoon käräjäoikeus totesi minut jo elokuussa 2007 syyttömäksi, mutta Arvinen ja syyttäjä veivät jutun hovioikeuteen.

 Hovioikeus katsoi, ettei tarkoituksenani ole ollut Arvisen halventaminen, sillä kirjoituksissani esittämäni arvostelu ei ole kohdistunut Arvisen henkilöön vaan hänen virkatoimiinsa, asemaansa luottamuselimissä sekä yhteyksiinsä elinkeinoelämässä.
Hovioikeus katsoi myös, että esiin tuomillani kysymyksillä on yhteiskunnallista merkitystä erityisesti esteellisyyskysymysten osalta. Helsingin hovioikeus päätti yksimielisesti, ettei Porvoon käräjäoikeuden päätöstä muuteta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, mielestäni oikeus toteutui.
Tämä on voitto sananvapaudelle.

Linkit:  Helsingin hovioikeuden ratkaisu 19.12.2008
Porvoon käräjäoikeuden ratkaisu 31.8.2007

Vihakäyttäytymista valtuuston kokouksissa?

Uusimaan uutisen (31.10.) mukaan perinteiset puolueet jännittävät, millaisia keskusteluja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen valtuustoissa tullaan jatkossa käymään. Oikeusministeriö aikoo kouluttaa kunnanvaltuustojen puheenjohtajia mahdollisten vihaa lietsovien puheiden varalta. Taustalla on perussuomalaisten vyöry valtuustoihin. Tähän Uusimaan uutiseen oli liitetty minun valokuvani perussuomalaisten vaalivalvojaisista.

 Aloitimme uusien perussuomalaisten luottamushenkilöiden koulutuksen heti vaalien jälkeen. Moni heistä osallistui valtuuston budjettikokoukseen keskiviikkona 12.11.2008. Kokous oli melko erikoinen kokemus niille, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet vastaaviin kokouksiin. Hämmennystä heissä herätti erityisesti valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (sd.), joka irvisteli ja ilveili kasvot valtuustoon ja yleisöön päin, kun pidin omaa puheenvuoroani puhujapöntöstä. Näinkö Matti Nuutti ilmoitti kaikille läsnäolijoille, meitä muita korkeammalta puheenjohtajisto-korokkeelta, että hän on eri mieltä kanssani? Vai osoittiko hän vain yleistä halveksuntaa ja vihaa minua kohtaan? Nuutti kätki ilveilynsä minulta pitämällä vasenta kättään poskeaan vasten. Jäin ihmettelemään, ketkä valtuutetuista vastasivat Nuutin ilveilyihin. Onko hän käyttäytynyt tällä tavalla viimeiset neljä vuotta?

 Valtuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (r.), joka istuu valtuustosalissa Matti Nuutin oikealla puolella, ei tehnyt mitään ojentaakseen huonosti käyttäytyvää kollegaa, vaan antoi hänen jatkaa ilveilyjään. Mutta onhan se hyvä, että Nylanderin punavihreät kollegat, ihan ministeri Braxia (vihr.) myöten, ovat saaneet päähänsä tapakouluttaa perussuomalaisten uusia valtuutettuja!

Poliittisten ryhmien neuvottelut vaalien jälkeen

Porvoolainen Uusimaa-lehti (toimittaja Esko Riikonen) teki haastattelun poliittisten ryhmien välisistä neuvotteluista 25.11.2008. Jostakin syystä ajankohtainen haastatteluni jäi julkaisematta. Alla haastattelukysymykset ja sähköpostilla lähettämäni vastaukset.

 Mikä on ryhmäsi kanta kaupunginhallituksen valintaan?

 - Varsinainen päätös tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.1.2009. Siihen saakka ehditään neuvotella erilaisista kokoonpanoista. Mielestäni rkp, sdp ja kok voisivat jakaa keskenään kaupunginhallituksen puheenjohtajapaikat sekä kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajuudet, yhteensä 6 tämän tason puheenjohtajuutta. Näiden lisäksi jaossa on iso määrä muita, hyvinkin tärkeitä pj-paikkoja, jotka pitää myös jakaa oikeudenmukaisesti.

 - Mielestäni valtuuston 2. vpj-paikka kuuluu perussuomalaisille. Lokakuun kunnallisvaalien tuloksen pitää myös näkyä jossakin vai joko vanhat puolueet ehtivät unohtaa vaalituloksen? Valtuuston puheenjohtajalla ja kahdella varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa. He voivat osallistua suurempien linjojen seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, eikä heidän tarvitse paneutua yksityiskohtaisesti jokaiseen kaupunginhallituksen pieneen päätöspykälään. Kaupunginhallituksen kokouksissa kansanedustajat saavat tärkeää tietoa Porvoon ja koko maakunnan edunvalvontaa silmälläpitäen.

 Nais- ja miespaikkojen jakoon?

 - Perussuomalaisten valtuustoryhmään kuuluu neljä miestä ja yksi nainen, joka ensisijaisesti on täystyöllistetty kansanedustaja, jolla on pienessä eduskuntaryhmässä paljon vaativia ja vastuullisia luottamustehtäviä, kuten lakivaliokunta ja suuritöinen hallintovaliokunta. Siksi Porvoon perussuomalaisilla on vain miehiä tarjolla kh-paikalle sekä sen jaostoon. Suurilla valtuustoryhmillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Usein tasa-arvoa eri yhteyksissä korostava RKP voisi tarjota valtuustoryhmästään vaikka viittä hyvää naista kaupunginhallitukseen. He osaavat varmasti myös käyttäytyä sivistyneesti.

 - Erityisesti kaupunginhallituspaikkoja olisi syytä kierrättää, koska pitkäaikainen vallan keskittäminen harvoille henkilöille tuo riskejä päätöksentekoon. Suomeksi: Hyvä Veli -järjestelmän riskit kasvavat, kun aletaan jakaa joka tasolla erityisetuja omille kuppikunnille. Mielestäni kaikkia kuntalaisia tulisi kohdella samoilla pelisäännöillä.

 Entä lautakuntien jäsenmäärän mahdolliseen laajentamiseen?

 - Mielestäni 11-jäseninen lautakunta on melko iso, 7-9 henkilöä on sopivampi lukumäärä. Laadulla voidaan usein korvata määrä.

 Kaj Bärlund kävi kimppuuni kuin yleinen syyttäjä!

Erityisesti Matti Arvinen (sd.) vastaan Ruohonen-Lerner -oikeusjutun uutisoinnissa omalaatuisella tyylillään kunnostautunut uutispäällikkö Veikko Vaniala  teki valtuutettu Kaj Bärlundista (sd.) varsinaisen propaganda-haastattelun, joka julkaistiin perjantaina 28.11.2008 Uusimaassa. Siinä Bärlund väheksyi työtäni pienen eduskuntaryhmän kansanedustajana ja antoi ymmärtää, että laiskuuttani en ottaisi kaupunginhallituspaikkaa vastaan.

 ”Minusta on absurdia väittää, että pienen puolueen kansanedustaja olisi niin hirveän työllistetty, ettei voi osallistua kotikuntansa hallitukseen, Bärlund sanoo…” Bärlund sanoi paljon muutakin, mikä osoittaa vain sen, että hän on ollut aikoinaan, ennen Suomen EU-jäsenyyttä, suuren ja mahtavan hallituspuolueen kansanedustaja ja ministeri.

 Veikko Vaniala poimi tähän haastatteluun kommenttejani, joita olin samalla viikolla antanut toimittaja Esko Riikoselle. Lisäksi Vaniala oli ottanut pätkiä vaalivalvojaisistamme kuukauden takaa. En saanut esittää tuoreita kommenttejani Kaj Bärlundin kohtuuttomiin syytöksiin samassa uutisessa.

 Lauantaina 28.11. samoja Bärlundin yksisilmäisiä höpötyksiä toistettiin totuutena Uusimaan juorupalstalla. Lauantain palstalla on tapana sekoittaa tosiasioita puhtaisiin valheisiin, ihan entisaikojen Pravdan tyylillä. Ihmettelen, kuinka aikaisemmin ihailemani porvoolaispoliitikko Bärlund vajosi näin alas! Pari vuotta sitten äänestin häntä kaupunginvaltuustossa Porvoon kaupunginjohtajaksi. Onneksi hävisimme tämän äänestyksen.

 ”Jonkun toisen muijan” haastattelu pantiin suuhuni

 Sunnuntain Uusimaan (30.10.2008) pääkirjoituksessa oli suora lainaus haastattelustani jossakin mediassa: “Maanantaisin hoidan kunnallispolitiikkaa, koska valtakunnan asioista on silloin vapaata”, sanoi Ruohonen-Lerner medialle…

“Voisitteko kertoa, mistä mediasta olette tämän lainauksen ottaneet”, kysyin päätoimittajalta (koska itse en muistanut sellaista missään sanoneeni).

 Päätoimittaja vastasi, että Pentti Nyqvist on pääkirjoituksen kirjoittanut, koska hän ei itse ehtinyt. Nyqvist oli kertonut, että hän oli poiminut lainauksen vaalisunnuntain Hesarista.

Vaalisunnuntain Hesarissa käsiteltiin vaaleja sekä vaalirahoitusta, ja kommentoin vain näitä asioita haastattelussa. En kommentoinut siinä kuten Nyqvist väitti.

 Tapasin Pentti Nyqvistin henkilökohtaisesti valtuuston kokouksessa 12.11.2008. Kysyin, mistä mediasta hän oli poiminut suoran lainauksen pääkirjoitukseen. Tuohtunut Nyqvist tunnusti erehtyneensä, “joku toinen muija” oli hänen mukaansa sanonut lainauksessa olleen tekstin, en siis minä. Hän oli erehtynyt ja pyysi minua hoitamaan asian oikaisun.

 Viimeisten viikkojen aikana tuota virheellistä suoraa lainausta on käytetty useissa uutisissa tosiasiana. Tänään on 3.12.2008, enkä vieläkään ole hoitanut asian oikaisua. Eikä Nyqvist, eikä päätoimittaja!

 Syksyn 2008 ajatuksia vaalikaranteenikeskusteluun

 Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (sd) on pääosin asemansa vuoksi saanut viime vuosina erittäin paljon palstatilaa Uusimaa-lehdessä, minkä vuoksi yllätyin lukiessani kirjoituksen, jossa hän epäili joutuneensa vaalikaranteeniin (UM 3.9.). Itsellänikin on muutamia erikoislaatuisia kokemuksia uutisista, joissa jostakin syystä olen muuttunut näkymättömäksi.

 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Rovaniemellä 21.-22.8. 2008. Uusimaassa oli aiheesta iso uutinen, mutta minua ei tekstissä mainittu lainkaan; puhumattakaan siitä, että olisin näkynyt lehtikuvassa. Maaseudun Tulevaisuuteen olin mahtunut mukaan, samoin TV-uutisiin kuten myös Helsingin Sanomien lehtikuvaan.

 Toinen esimerkki on Timo Soinin ja minun eduskuntavaaleihin liittyvästä tilaisuudesta, joka pidettiin 14.2.2007 Lundissa. Meillä oli etukäteen maksulliset lehti-ilmoitukset mm. Uusimaassa, jonka uutispäällikkö Veikko Vaniala tuli raportoimaan tilaisuudestamme. Vanialan uutiseen olivat mahtuneet vain Timo Soini ja Toni Halme, vaikka viimeksi mainittu ei ollut ehdokkaana tai edes paikalla. Borgåbladet ja HBL uutisoivat ja kuvittivat Lundin tilaisuuden totuudenmukaisesti.

 Uusimaa kertoi 13.1.2007 lauantai-palstallaan “Porvoo puhtaaksi” -tilaisuudesta. Paikalla olivat Liana Kaarina, Eeva Hirvonen, Purtsi Purhonen, Leena Harkimo, Tuula Nurmi ja Sari Glad. Olin tässäkin tilaisuudessa mukana alusta loppuun, mutta toisin kuin yleensä, nimeni ei mahtunut tämän lauantain juorupalstalle.

 Valtuuston kokouksissa olen pitänyt lukuisia puheenvuoroja, joita ei ole lainkaan noteerattu, kun kokouksista on uutisoitu. Sen sijaan kun poistuin yhden kerran valtuuston kokouksesta kesken loppurutiinien, noin kello 22.00, ylitti tämä heti Uusimaan uutiskynnyksen: lauantai-palstalla epäiltiin, että olin lähtenyt linnanjuhlien iltapukua sovittamaan!

 Olen tiedottanut Uusimaata aktiivisesti eduskuntatyöstäni. Jostakin syystä tiedotteeni eivät ole yleensä ylittäneet uutiskynnystä, mutta sen sijaan paikallisten demareiden mielipidekirjoitukset ja kyläyhdistysten julkilausumat ovat mahtuneet lehden paraatipaikoille. Iloitsen Uusimaan uuden päätoimittajan Jari Lammassaaren lupauksesta, että ketään ehdokasta tai mitään puoluetta ei aseteta vaalikaranteeniin tai muuhun erityisasemaan!

Valtuuston puheenjohtajisto kiinnostaa!

Viime aikoina Porvoon paikallislehdissä, erityisesti kansanedustaja Eero Lehden (kok.) omistamassa Uusimaa-lehdessä, on ollut kirjoituksia, joissa väheksytään työtäni kansanedustajana perussuomalaisten pienessä eduskuntaryhmässä. Perussuomalaisilla on viisi kansanedustajaa ja pieni ryhmäkanslia, joten joudumme itse tekemään esityksiä ja laatimaan vastalauseita, joita suurissa eduskuntaryhmissä kirjoittavat tehtävään palkatut juristit ja muut puoluevirkailijat. Pienen eduskuntaryhmän kansanedustajat jakavat keskenään saman määrän kaikille eduskuntaryhmille osoitettuja kutsuja, tilaisuuksia ja ryhmäpuheenvuoroja kuin 50 edustajan ryhmät. Minulla on noin 15 kokousta viikossa. Kuulun eduskunnan hallintovaliokuntaan, jota kutsutaan “puurtamisvaliokunnaksi”, koska käsittelemme valiokuntaneuvoksen arvion mukaan 2-3 -kertaisen määrän asioita tavalliseen valiokuntaan verrattuna, ja kokoukset ovat pitkiä.

Lisäksi kuulun lakivaliokuntaan ja kansliatoimikunnan varajäsenen roolissa osallistun myös kansliatoimikunnan kokouksiin aina kun aikataulut sen sallivat. Kuulun useisiin työryhmiin, joista mainittakoon mm. oikeusministeriön asettama Lauri Tarastin puolue- ja vaalirahoitusta selvittävä työryhmä, joka on kokoontunut viime kesästä alkaen ja nyt talvella myös maanantaisin. Uusimpana tehtävänä voin mainita perustuslakikomitean varajäsenyyden, mikä sekin tuo eteeni ison pinon perustuslain muutosesityksiin liittyviä asiakirjoja ja kokouksia. Myös EU-asiat työllistävät kansanedustajia paljon. Nämä kaikki ovat vaikuttamisen ja vastuunkannon kovan sarjan paikkoja. Olen kiitollinen eduskuntaryhmälleni näistä luottamustehtävistä.

Vuositasolla saan eteeni metrikaupalla hyvinkin haastavia asiakirjoja, joihin haluan myös paneutua. Maanantait ovat minulle paitsi kokouspäiviä, myös luku-, kansalaisten tapaamis- ja kirjoituspäiviä. Lex Nokia, maahanmuuttoasiat, poliisin määräämän sakon muuntorangaistuksesta luopuminen, valtion tuottavuusohjelma, alkoholilainsäädännön ja arpajaislain uudistukset ovat pieniä esimerkkejä tehtäväkentästäni.

Tietääkseni EU-Suomen porvoolaiset kansanedustajat Klaus Hellberg (sd.) ja Mikaela Nylander (r.) eivät ole olleet kaupunginhallituksen jäseniä samanaikaisesti kun ovat hoitaneet kansanedustajan tehtäviä, vaan ovat kuuluneet valtuuston puheenjohtajistoon. Kukaan ei ole koskaan syyttänyt heitä vastuunpakoilusta ja lietsonut vihaa heitä kohtaan! Olen selkeästi ilmoittanut olevani kiinnostunut valtuuston puheenjohtajiston paikoista aivan kuten Nylander.

Valtuustotasolla on jaossa kolme puheenjohtajapaikkaa, kaupunginhallitustasolla on jaossa kolme puheenjohtajapaikkaa, samoin kaupunginhallituksen jaostoissa on kolme puheenjohtajaa. Lisäksi jaetaan Porvoon Energia Oy:n ja Porvoon A-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajuudet kuten kymmeniä muita yhtiöiden, yhdistysten, säätiöiden ja lautakuntien puheenjohtaja- ja hallituspaikkoja. Eikö vähintään yksi “painavampi” paikka kuuluisi perussuomalaisille, ihan pelkästään vaalituloksen perusteella?

Voisiko joku kertoa minulle, minkä matematiikan mukaan nämä kaikki kymmenet tärkeät paikat kuuluisivat RKP:lle, demareille ja kokoomukselle? Lopuksi haluan huomauttaa, myös Porvoon hätäisille hamemiehille, että “saneluneuvottelut” paikoista ovat juuri alkaneet. Neuvotteluaikaa on 1,5 kuukautta, varsinaisia päätöksiä tehdään vasta tammikuun valtuustossa 2009.

Lämmin kiitos äänestäjille!