Enemmän avoimuutta Porvoon päätöspöytäkirjoihin

Tein heinäkuussa valtuustoaloitteen, sillä haluan edistää päätöksenteon avoimuutta ja kuntalaisten tiedonsaantia. Esitin, että Porvoon kaupunki siirtyisi takaisin vanhaan käytäntöön, jonka mukaan kaikki kaupungin päätöspöytäkirjat olisivat kuntalaisten ja muiden kiinnostuneiden luettavissa internetissä vähintään viiden vuoden ajan. Lisäksi esitin, että internetiin siirrettäisiin myös kaupungin keskeiset viranhaltijapäätökset, minkä lisäksi niitä pidettäisiin nähtävillä myös kaupungintalolla.

Koska tavalliset kuntalaiset rahoittavat maksamiensa verojen muodossa päätösten aiheuttamat kustannukset, on heillä oikeus saada tietoa siitä, mihin kohteisiin heidän verovarojaan on ohjailtu monimutkaisissa päätöksentekoprosesseissa. Ovatko verovarojen kaikki käyttökohteet yleisesti hyväksyttäviä? Ovatko käyttökohteet edes laillisia, esimerkkinä voidaan mainita sihteerisopimus sekä päätös maksaa virkamiesjohdon oikeudenkäyntikuluja rikosasiassa. Entä muut vastaavat viranhaltijapäätökset?

Salaisiksi leimattujen päätöspykälien kohdalla tulisi käydä ilmi, mitä asia koskee ja minkä lakipykälän perusteella päätös on hallinnossa tulkittu salaiseksi. Esimerkiksi Porvoon kaupunginhallituksen pöytäkirjoissa on viime aikoina ollut yllättävän usein päätöspykäliä, joiden otsikossa lukee ainoastaan “Asia ei ole julkinen”. Kuntalaisten kannalta tämä informaatio ei riitä. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta luottamus on mennyt Porvoon kaupunginhallitukseen ja virkamiesjohtoon!

Valtuustoaloite (pdf)

Kaupunki tukee urheilulahjakkuuksia, tavalliset nuoret jätetään huomiotta

Tein keväällä valtuustoaloitteen koululiikunnan tuntimäärän ja liikuntakerhotoiminnan lisäämiseksi Porvoon kaupungin kouluissa. Aloitteessani esitin myös valinnaisuuden lisäämistä oppiaineen sisällä ja vapaaehtoisten liikuntakerhojen perustamista koulujen yhteyteen. Sivistyslautakunnalta saamani vastauksen perusteella ei Porvoossa ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa toivomani kaltaisia muutoksia, mitä pidän erittäin valitettavana.

Sivistyslautakunnan vastauksessa kerrotaan, että Porvoon kaupungin koulutustoimessa tullaan aloittamaan kuluvan vuoden syksyllä Porvoon Akatemia -niminen yhteistyökokeilu urheiluseurojen kanssa. Kokeilun tavoitteena on lisätä kouluajan harjoittelumahdollisuuksia lahjakkaille liikunnanharrastajille.

Kyseinen kokeilu epäilemättä parantaa lahjakkaiden nuorten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia, mutta näiden nuorten kohdalla tilanne liikunnansaannin suhteen on jo ennestään ollut hyvä. Urheilulahjakkuuksien sijasta tukea tarvitsisivat kipeästi sellaiset nuoret, jotka syystä tai toisesta eivät ole tottuneet harrastamaan liikuntaa tai oppineet nauttimaan siitä. Heille tulisi tarjota mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, auttaa heitä löytämään juuri heille sopiva liikuntaharrastus ja sitä kautta liikunnan ilo.

Kasvavan lapsen ja nuoren kehitykselle olisi tärkeää liikkua vähintään tunti päivässä, ja harrastaa rasittavaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Tämä tavoite toteutunee aktiivisesti lajitoiminnassa olevien urheilijanalkujen kohdalla, mutta muiden tilanne on huonompi. Lasten liikunta on viime vuosien aikana muuttunut päivittäisestä leikkimisestä, pelaamisesta ja peuhaamisesta enemmän määräajoin tapahtuvaksi lajien harrastamiseksi. Koska luonnollinen arkiliikunta on vähentynyt, vaaditaan liikuntaharrastuksilta ja erityisesti koululiikunnalta huomattavasti entistä enemmän. Ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta maksaa kalliita jääkiekko- tai jalkapallotunteja, jäävät pelkästään koululiikunnan varaan.

On epäoikeudenmukaista ja hyvin lyhytnäköistä, että vain urheilulahjakkuuksia tuetaan ja tavalliset lapset ja nuoret jätetään oman onnensa nojaan. Suomalaisten koululaisten liikunnan puute ja epäterveelliset elämäntavat tulevat lähivuosina aiheuttamaan yhä kasvavia ongelmia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, kun ylipaino ja erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät yhä nuoremmilla. Tässä vaiheessa tilanteeseen vielä voisi vaikuttaa, mutta pian on jo liian myöhäistä.

Valtuustoaloite lapsiperheiden kodinhoitoavusta

Olen tehnyt valtuustoaloitteen koskien lapsiperheiden kodinhoitoavun tarvetta. Aiemmin olen käsitellyt aihetta Eduskunnan kyselytunnilla 8.5.2008.

Tämän päivän Suomessa lukuisat lapsiperheet kärsivät erilaisista ongelmista. Valitettavasti apua annetaan tavallisesti vasta siinä vaiheessa, kun perhe on päätynyt lastensuojelutyön asiakkaaksi. Tällöin ollaan jo pahasti myöhässä, ja perheen tilanteen korjaaminen ja perheenjäsenten auttaminen on sekä vaikeaa että kallista.

Mielestäni lapsiperheet tarvitsevat kotipalveluja siinä missä vanhuksetkin, ja niitä tulisi heille myös tarjota. Tukemalla ajoissa vanhempien jaksamista pystyttäisiin useissa tapauksissa ennaltaehkäisemään vakavampien ongelmien synty.

Valtuustoaloitteessani esitänkin, että Porvoon kaupunki valmistellessaan talousarviota vuodelle 2009 varautuu perustamaan riittävän määrän kodinhoitajien virkoja, jotta lapsiperheille voidaan tarjota käytännön apua vaikeissa elämäntilanteissa ja siten ennaltaehkäistä vakavampia ongelmia.

Aloite kokonaisuudessaan

Luottamushenkilöiden luottamusmatkat

Tein talvella 2007 valtuustoaloitteen, jossa ehdotin sääntöjen laatimista Porvoon kaupungin kurssi- ja matkailumäärärahojen jakamisperiaatteista. Aloitteeni tavoitteena oli, että luottamushenkilöiden koulutus- ja matkailumäärärahoja jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin.

Mielestäni olisi tullut asettaa henkilökohtainen katto, esimerkiksi 2 000 euroa valtuutetuille ja 1 000 euroa muille luottamushenkilöille neljän vuoden valtuustokautta kohden. Esitin myös, että matkoista ja kursseista pitäisi kirjoittaa selvitys, josta kävisi ilmi niiden tuomat uudet ideat ja muut hyödyt Porvoon kaupungille ja kaupunkilaisille.

Ehdottamani summat saattavat veronmaksajasta tuntua suurilta, mutta nykyiseen käytäntöön verrattuna ne ovat pieniä. Esimerkiksi vuonna 2005 pelkästään kaupunginhallituksen hyväksymille kurssi- ja muille matkoille innokkaimmin osallistunut luottamushenkilö oli reissuillaan 14 päivää; Suomen lisäksi matkat ulottuivat Baltiaan ja Saksaan, jonne mukaan lähti myös luottamushenkilön puoliso matkakorvauksen ja päivärahan kera. Vuonna 2005 kaikkiaan parikymmentä luottamushenkilöä matkusteli ja kurssitteli kaupunginhallituksen lähettäminä ja kaupungin rahoilla lähes 130 päivän ajan. Yksitoista heistä käytti luottamusmatkoihinsa 6-14 päivää tarkasteluvuoden aikana.

Tilastostani puuttuvat kaikki Porvoon kaupungin lautakuntien päättämät ja niiden ”omilla määrärahoilla” tehdyt kurssit ja matkat, joita tehdään myös ulkomaille. Tilastossa ei myöskään ole kaupungin omistamien osakeyhtiöiden (Posintra Oy, Porvoon Energia Oy, Porvoon A-asunnot Oy jne.), kuntayhtymien, Itä-Uudenmaan liiton eikä kaupungin ylläpitämien yhdistysten, säätiöiden jne. maksamia kursseja ja matkoja niiden hallitusten jäsenille.

Monet kurssit ovat kalliita: esimerkiksi suosittu, joka vuosi järjestettävä kaksipäiväinen, Ruotsiin suuntautuva kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi maksaa noin 1 000 euroa henkilöltä. Vuonna 2006 Porvoosta foorumiin osallistui 10 henkilöä ja vuonna 2007 kahdeksan henkilöä. Samat nimet toistuvat tälläkin osallistujalistalla vuodesta toiseen. Epäselväksi on jäänyt, mitä matkoilla on opittu.

Pelkästään vuonna 2005 kaupunginhallituksessa hyväksytyt matkat ja kurssit jakautuivat poliittisille puolueille seuraavasti: RKP 46 päivää, SDP 42 päivää, KOK 24 päivää, KESK 12 päivää, VIHR 5 päivää, VAS 0 päivää ja SIT 0 päivää.

Porvoon kaupunginhallitus vastasi valtuustoaloitteeseeni 12.2.2007: Tarvetta kurssi- ja matkailumäärärahojen säännöille ei ole. Kaupunginhallituksen sihteeri oli selvittänyt, että vuosina 2006 ja 2007 valtuutettujen koulutusmääräraha oli 4500 euroa ja siitä käytettiin vuonna 2006 yhteensä vain 992 euroa. (vrt. mm. edellä mainittu kymmenen hengen ryhmä talous- ja rahoitusfoorumissa, kuluja yli 10 000 euroa tältä kurssimatkalta ilman päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia).

Porvoon kaupunginhallitukselta saamani vastauksen perusteella on uskottava, että Porvoon poliitikkojen vuosittainen kurssittelu ja muu matkustaminen on oudon halpaa tai jopa ilmaista lystiä.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)
kansanedustaja (sit. PS)

VALTUUSTOALOITE 15.2.1007 PORVOON KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖÄ (34 § JA 35 §) TULISI UUDISTAA

Porvoon kaupungin hallintosääntöä tulisi uudistaa siten, että Porvoon kaupunginvaltuuston valitsemien viranhaltijoiden eli kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan, sosiaali- ja terveysjohtajan, sivistysjohtajan, teknisen ja ympäristöjohtajan ja pelastusjohtajan palkkauksesta päättäisi aina kaupunginvaltuusto eikä kaupunginhallitus, kuten nyt tapahtuu.

Kokonaisuuden kannalta on loogista, että se viranomainen, joka valitsee henkilön vakituiseen virkaan, päättää myös hänen palkkauksestaan. Näin voidaan paremmin harkita eri vaihtoehtojen kokonaistaloudellisuutta myös heidän ylläpitäjiensä eli kaupunkilaisten kannalta.

Viime aikoina Porvoon uuden kaupunginjohtajan palkkaus on herättänyt laajaa kansalaiskeskustelua, eikä kaupunginhallituskaan päässyt yksimielisyyteen kaupunginjohtajan oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta palkkauksesta. Siksi olisi järkevää, että jatkossa demokraattisilla vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto, joka edustaa suoraan kaupunkilaisia eli äänestäjiä, voisi yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti päättää myös johtajiensa palkoista.

Koska Porvoon kaupunginjohtajan uusi palkkataso, 10 000 euroa kuukaudessa, tulee vaikuttamaan koko johtoportaan palkkaukseen, tulisi sääntömuutos käsitellä pikaisella aikataululla. Näin kaupunginvaltuusto pääsisi vaikuttamaan ja kohtuullistamaan jo seuraavia johtoportaan palkankorotusvaatimuksia.

Lisäksi hallintosääntöä tulisi muuttaa siten, että kaupunginvaltuusto valitsee jatkossa myös sihteerinsä eli hallintojohtajan (kuten aikaisemmin mm. kansliapäällikkön), talousjohtajan, henkilöstöjohtajan, johtavan lääkärin ja vesilaitoksen johtajan sekä päättää heidän palkkauksestaan.

Porvoon virkamiesjohto ja poliittinen eliitti ovat valmistelleet Porvoon kaupungille sellaiset johtosäännöt, joilla kaupunginvaltuusto on delegoinut lähes kaiken päätöksentekovaltansa kaupunginhallitukselle ja virkamiehille. Siksi kaikista keskeisimpien viranhaltijoiden virkanimitykset ja heidän palkkauskysymyksensä tulee palauttaa takaisin kaupunginvaltuuston päätettäviksi.

Porvoossa 15.2.2007

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

VALTUUSTOALOITE: LAADITAAN SÄÄNNÖT, JOILLA VARMISTETAAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS- JA MATKAILUMÄÄRÄRAHOJEN TASAPUOLINEN JAKAMINEN

Esitän, että Porvoon kaupungille laaditaan säännöt periaatteista, joita noudatetaan, kun kaupunki osallistuu luottamushenkilöiden koulutuskustannuksiin kotimaassa ja ulkomailla. Sääntöjen tulisi koskea myös ystävyyskaupunkitoimintaan ja edustamiseen liittyvien matkailumäärärahojen myöntämistä.

Porvoon kaupunginvaltuuston varsinaisille jäsenille ja muille luottamushenkilöille voitaisiin varata neljän vuoden toimikautta varten tietty koulutusmääräraha, esimerkiksi 2 000 euroa valtuutettua kohden ja 1 000 euroa muita luottamushenkilöitä kohden. Luottamushenkilö voisi oman harkintansa mukaan kohentaa omalla määrärahallaan yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa tarvittavaa osaamistaan.

Porvoon nykykäytäntö ilman sääntöjä on johtanut tilanteeseen, jossa lähes kaikki koulutusmäärärahat ja muut sekalaiset ulkomaanmatkailun määrärahat ovat ohjautuneet valtuuston puheenjohtajistolle sekä noin kymmenelle kaupunginhallituksen jäsenelle ja kaupunginhallituksen varajäsenelle, jopa joidenkin puolisoille ja muille täysin ulkopuolisille henkilöille.

Osa tästä varsin suppeasta ryhmästä käyttää kaupungin varoja omiin koulutuksiinsa ja ulkomaanmatkoihinsa useita tuhansia euroja vuodessa. Tämän vuoksi on tärkeää luoda säännöt, joilla luottamushenkilöiden koulutusmäärärahat voitaisiin kohdentaa järkevämmin sekä jakaa tasapuolisemmin.

Kokonaistarkastelussa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös kaupunkikonserniin kuuluvat osakeyhtiöt, kaupungin ylläpitämät yhdistykset, säätiöt, kuntayhtymät, Itä-Uudenmaan liitto yms. tahot ja mahdollisesti yksityiset yritykset, joiden kustannuksella matkustellaan ja käydään kursseilla.

Matkojen jälkeen osallistujien tulisi laatia matkaraportit, joilla matkalta kerättyä tietoa jaetaan muille luottamushenkilöille ja virkamiehille.

Porvoossa 11.1.2007

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuustoaloite kaupunginhallituksen johtosäännön muuttamiseksi

Esitän, että Porvoon kaupunginhallituksen johtosääntöä (2 §) muutetaan siten, että “Kaupunginvaltuusto valitsee keskuudestaan kaupunginhallitukseen13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet…”

Demokratialla tarkoitetaan kansanvaltaa, valtiomuotoa, jossa kansalaisilla on yleinen ja yhtäläinen oikeus valita valtaa käyttävät.

Porvoon kaupunginhallituksen, henkilöstöjaoston, talousjaoston ja kehittämisjaoston nykyiset kokoonpanot eivät kaikilta osin vastaa demokraattisten kunnallisvaalien tulosta, mikä on selkeä epäkohta. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen ja sen alaisten jaostojen jäsenten ja varajäsenten tulisi jatkossa olla kunnallisvaaleissa kaupunkilaisten luottamuksen saavuttaneita kaupunginvaltuuston jäseniä.

Porvoon omilla, erittäin monimutkaisilla johtosäännöillä on siirretty kaupunginvaltuustolle aikaisemmin kuulunutta keskeistä päätöksentekovaltaa, jopa budjettivaltaa, kaupunginhallitukselle. Tämän vuoksi Porvoon kaupunginhallitus ja sen jaostot ovat kaupunginvaltuustoa huomattavasti merkityksellisempiä päätöksentekoelimiä.

Demokratian nimissä myös kaupunginhallituksen valitsemien työryhmien jäsenten tulisi olla valtuutettuja.

Porvoossa 22.9.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuustoaloite sisäisen valvonnan järjestämiseksi

1. Esitän, että Porvoon kaupungin sisäinen valvonta (= sisäinen tarkastus ja sisäinen tarkkailu) ja tarkaslautakunnan asioiden valmistelu, esittely ja sihteerintehtävät organisoidaan siten kuin vastaavankokoisissa kaupungeissa keskimäärin on tapana.

2. Asian tärkeyden takia Porvoon kaupungin talousarvioon 2007 tulisi varata riittävästi määrärahoja edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Perustelut: Useiden viimeaikaisten, osittain julkisuuteenkin tulleiden käytännön esimerkkien valossa näyttää siltä, että Porvoon sisäisen valvonnan ja tarkastuslautakunnan resurssit eivät ole asianmukaisella tasolla, joten molemmat epäkohdat tulisi tiedostaa ja korjata pikaisesti.

Porvoon kokoisissa kaupungeissa tarkastustoimen ja tarkastuslautakunnan asioita valmistelee keskimäärin kaksi ja puoli virkamiestä, jotka hoitavat myös tarkastuslautakunnan esittelijän ja sihteerin tehtäviä. Porvoon tarkastuslautakunnalla ei ole ollut vastaavia resursseja käytössään, mitä on pidettävä selkeänä puutteena.

Sisäinen valvonta voitaisiin Porvoossa organisoida ottamalla mallia esimerkiksi oheisesta Hyvinkään kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan säännöstä.

Porvoossa 14.6.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.)
tarkastuslautakunnan jäsen

Valtuustoaloite: Säännöstö hyvän hallinnon periaatteista

1. Esitän, että Porvoon kaupunki laatii pikaisesti säännöstön hyvän hallinnon periaatteista, joita tulee noudattaa kaikessa Porvoo-konsernin toiminnassa.
2. Lisäksi esitän, että hyvän hallinnon periaatteista järjestetään koulutusta – jo 2006 vuoden aikana – Porvoon kaupunki -konsernin henkilöstölle ja luottamushenkilöille.

Perustelut: Useiden viimeaikaisten, osittain julkisuuteenkin tulleiden käytännön esimerkkien valossa näyttää siltä, että hyvän hallinnon periaatteita ei ole asianmukaisesti sisäistetty Porvoossa, joten mm. alla lueteltujen säädösten osalta on aiheellista järjestää laajalti koulutusta.

Perustuslain 2 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (Oikeusvaltioperiaate).

Perustuslain 21 §:n mukaan kansalaisilla on perusoikeus hyvään hallintoon, oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti, ilman aiheetonta viivytystä ja toimivaltaisessa viranomaisessa, käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, oikeus saada perusteltu päätös, oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta.

Perustuslain 12 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (Julkisuusperiaate).

Perustuslain 14 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua… ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (Osallistumis- ja vaikuttamisoikeus).

Perustuslain 17 §:n mukaan kansalaisilla on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Esittelijä vastaa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty (Virkavastuu).

Hyvän hallinnon oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, objektiiviteetti-, suhteellisuus- ja luottamuksensuojaperiaate.

Hallintolain 6 §:ssä määritellään hallinnon oikeusperiaatteet: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti (yhdenvertaisuusperiaate). Viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Viranomaisten toimien on oltava puolueettomia (objektiviteettiperiaate), oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (suhteellisuusperiaate), niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia (luottamuksensuojaperiaate).
Hyvään hallintoon liittyy myös palveluperiaate, neuvonta ja hyvän kielen vaatimus ja viranomaisten yhteistyö.

Porvoossa 5.6.2006

Pirkko Ruohonen-Lerner
kaupunginvaltuutettu (sit.), tarkastuslautakunnan jäsen